Lääkehoidon kokonaisuuden tiedostaminen on lääkärille potilaan hoidon peruspilari. Valitettavasti lääkityksen hahmottaminen on käytännössä usein haastavaa ja vajavaisesti onnistuessaan uhkaa potilasturvallisuutta, kirjoittaa Fimean Sic!-lehdessä yleislääkäri Ilona Mikkola.

– Kun ryhdyn selvittämään potilaani lääkitystä, lähestyn haastetta kahdesta näkökulmasta: Minkälaiseksi lääkitys on alun alkaen suunniteltu? Entä miten suunniteltu lääkitys käytännössä toteutuu potilaalla kotona?

Terveyskeskuksessamme lähetetään potilaalle ajanvarauksen yhteydessä tyhjä lääkelista, johon häntä pyydetään kirjaamaan kaikki käytössä olevat lääkkeet, itsehoitovalmisteet, niiden annosvahvuudet ja annostelu, sekä mahdolliset luontaistuotteet.

Vastaanotolla pystyn verraten nopeasti tarkistamaan täytetystä listasta, pitääkö tietojärjestelmän lääkityslista yhtä potilaan näkemyksen kanssa. Automatisoitua toiminta ei ole. Päivystystilanteissa haaste on suurempi, koska mahdollisuutta ennakkovalmisteluun ei ole.

Uutta lääkettä määrätessäni tietojärjestelmien automaattiset interaktiohälytykset ovat arvokas apu, joskin verraten herkästi laukeava. Tämä aiheuttaa potentiaalisen turtumisen hälytyksiin. Kun uusin lääkemääräyksiä, mahdollisuuteni huomioida hoidon kokonaiskuva on rajoittunut.

Omakannassa lopetettujen lääkkeiden mitätöinti on teknisesti vaikeaa, eikä käytännössä siksi aina toteudu. Potilaan mahdollisesti asettamat kiellot, esimerkiksi PKV-lääkkeiden näkymiselle Omakannan kautta, eivät selkeästi aina näy lääkärille. Näin lääkemääräyksen uusimisprosessi viekin aiempaa enemmän aikaa.

Lue myös:

Tekoäly voi auttaa kohdentamaan kotihoidon lääkearvioinnit oikein (Mediuutiset 8.3.2019)

Turvallisen lääkityksen uudet ideat jakoon, kiitos! (Mediuutiset 22.3.2019)

Charlotta Sandler: "Teemme tässä nyt jotain ihan uutta" (Mediuutiset 26.4.2019)