Kolmannes lukiolaisista kokee innostusta opinnoistaan, mutta puolet kärsii stressistä. Joka viides lukiolainen on voimakkaasti uupunut. Tuoreen tutkimuksen mukaan sosio-emotionaaliset taidot kuitenkin tukevat nuoren kouluhyvinvointia. Tällaisia tärkeitä taitoja ovat uteliaisuus, sisu, palautumiskyky, sosiaaliset taidot ja yhteenkuuluvaisuus.

Lukioikäisillä on hyvät edellytykset sosio-emotionaalisten taitojen oppimiseen

– Huolestuttavan moni lukiolainen on uupunut. Positiivista kuitenkin on tieto, että sosio-emotionaaliset taidot voivat suojata opiskelijoita, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro sanoo tiedotteessa.

– Koulussa tulisikin akateemisten taitojen lisäksi keskittyä sosio-emotionaalisten taitojen kehittämiseen. Ne kehittyvät erityisesti lukioiässä.

Harjoitusten avulla voi oppia säätelemään tunteitaan ja muokkaamaan ajattelutapojaan. Esimerkiksi stressiin liittyvää ajattelutapaa kannattaa kehittää niin, että ei ahdistuisi ja lamaantuisi.

– Utelias mieli puolestaan lisää halua oppia ja tietää lisää, ja sitä kautta stressiä pystyy suuntaamaan oppimiseen, eikä energiaa kulu vellomiseen ja märehtimiseen, jotka edelleen lisäävät uupumusta, Salmela-Aro kuvaa.

Joidenkin kohdalla tilanne helpottaa, kun oma identiteetti kehittyy, ja löytää elämälleen suuntaa. Silloin myös uupumuksen tunteet saattavat väistyä.

Katariina Salmela-Aron ja Katja Upadyayan tekemään tutkimukseen osallistui 1038 lukiolaista keväällä 2019. Tutkijat määrittelivät tulosten pohjalta kolme kouluhyvinvointiprofiilia kouluinnon, uupumuksen ja opiskeluholismin suhteen: innostuneet (34 %), stressaantuneet (47 %) ja uupuneet (19 %).

Tulokset osoittavat sosio-emotionaalisten taitojen voiman: Mitä enemmän sisua, uteliaisuutta ja resilienssiä eli psyykkistä kimmoisuutta ja palautumiskykyä opiskelijoilla oli, sitä todennäköisemmin he kuuluivat innostuneiden ryhmään. Uupuneet puolestaan kokivat vähiten sisua, yhteenkuuluvuutta ja resilienssiä.

Entä miten etäopetuksessa vietetty koronakevät 2020 vaikutti lukiolaisten hyvinvointiin? Katariina Salmela-Aro selvitti tätä lukiolaisilla toukokuussa, ja tutkimusjulkaisu on nyt työn alla.

– Kevät haastoi opiskelijoiden sosio-emotioaalisia taitoja ja toi totisesti esille niiden merkityksen. Opiskelijat joutuivat kokemaan vastoinkäymisiä ja sopeutumaan uusiin toimintatapoihin. Todennäköisesti nuoret, jotka onnistuivat sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen, selvisivät poikkeusajasta parhaiten.

Julkaisun tiedot: Katariina Salmela-Aro and Katja Upadyaya (2020): School engagement and burnout profiles during high school –The role of socio-emotional skills. European Journal of Developmental Psychology.

Tutkimus on tehty Suomen Akatemian rahoittamassa Silta tulevaisuuteen -hankkeessa.