Sitralle Suomen korona-ajan toimia analysoinut tietokirjailija Matti Mörttinen nostaa yhden hallituksen päätöksen selittäjäksi kevään koronatorjunnan onnistumiselle. Se on Uudenmaan sulku.

– Kevään osalta Suomen onnistumiselle löytyy ainakin yksi tärkeä selittävä tekijä hallituksen päätöksistä. Niin sanottu Uudenmaan sulku taittoi epidemian kiihtymisen oikeaan aikaan ja vaikutti selvästikin myös kansalaisten suhtautumiseen tilanteeseen niin tehokkaasti, että tautikäyrät kääntyivät helpottavaan suuntaan huhtikuun lopulla, Mörttinen kirjoittaa raportissaan Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa.

Uudenmaan eristäminen muusta maasta ei olisi ollut mahdollinen ilman poikkeusolojen toteamista ja valmiuslain käyttöönottoa maaliskuussa. Tätä päätöksentekoa Mörttinen kuvaa laajasti kirjoittaen muun muassa, kuinka jopa paniikki uhkasi.

– Ajatus poikkeusoloista virisi ilmeisesti useammalla suunnalla, toisistaan riippumatta, jokseenkin yhtä aikaa. Pääministerin suhtautuminen tilanteeseen muokkautui ratkaisevasti myöhään illalla 11.3., kun hän sai puhelun perhe- ja peruspalveluministeriltä, jonka aiempi vähättelevä asenne oli kääntynyt täyteen ’kriisimoodiin’”, raportissa kerrotaan.

Mörttinen muistuttaa, kuinka useissa maissa mitattiin matkustajien lämpöjä lento- ja juna-asemilla, mutta pääministeri Sanna Marin sanoi vielä 8.3, että ”jätetään ne spektaakkelit muille”.

Mörttisen mukaan pääministeri ei ollut tässä vaiheessa ainoa tilannekuvaa silotellut avainhenkilö.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru oli sanonut 27.2. pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että ”akuutimpi kysymys Suomessa on, miten hoidamme kausi-influenssaan sairastuneita kuin tämä koronavirus”.

Suomessa todettiin poikkeusolot ja otettiin valmiuslaki käyttöön 16. maaliskuuta 2020. Poikkeusolot päättyivät valtioneuvoston päätöksellä 16. kesäkuuta.

LUE MYÖS: