Mielenterveys ei painotu terveyspoliittisissa toimenpiteissä, vaikka heikentyneen mielenterveyden kustannukset ovat Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa. Mielenterveyden häiriöt myös olivat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut sairausryhmä vuonna 2018.

Tässä tilanteessa tarvitaan hyviä keinoja mielenterveyttä edistävään työhön.

Kunnille tarjotaan nyt näkökulmia ja ideoita työhön asukkaidensa mielenterveyden edistämiseen uuden Hyvän mielen kunta -tarkistuslistan muodossa. MIELI Suomen Mielenterveys ry on luonut sen yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.

Tutkimusten mukaan ihmisten mielenterveyttä on mahdollista vahvistaa ja mielenterveyden ongelmia ehkäistä.

– Tarkistuslista auttaa kuntia suuntaamaan työtään mielekkäisiin painopisteisiin. Sen avulla kunnat voivat arvioida tilannettaan, tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan, sekä käydä läpi mielenterveyden edistämisen eri osa-alueita, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n johtava asiantuntija Meri Larivaara toteaa tiedotteessa.

Hyvän mielen kunta -listasta hyötyvät myös jo monipuolisesti asukkaidensa mielenterveyttä edistävät kunnat ja kaupungit. Yhtenä listan tavoitteena on vahvistaa kunnissa ymmärrystä myönteisestä mielenterveydestä, voimavarojen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

– Hyvä mielenterveys tarkoittaa muun muassa kykyä työhön, ihmissuhteiden ylläpitoon, mielekkääseen vapaa-aikaan sekä elämän haasteiden kohtaamiseen.

Kuntien laadukas mielenterveystyö on olennaista kansanterveyden ja kansantalouden näkökulmasta. Se on myös osa kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä.

Suomalaisten mielenterveydessä ei ole tapahtunut vastaavaa hyvää kehitystä kuin fyysisessä terveydessä, joten tarve mielenterveyden edistämisen työkaluille on suuri.

– Mielenterveyden edistäminen osana kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä jatkuu kunnissa sote-uudistuksen jälkeenkin. Listan täydennykseksi on kaavailtu konkreettisten käytäntöjen työkalupakkia.

Mielenterveyttä ei vahvisteta vain sosiaali- ja terveyspalveluissa, vaan läpi kaikkien kunnan toimialojen.

– Tarkistuslista avaa kuntien eri toimijoille ja toimialoille, mistä mielen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuudessa on kyse ja mitä sen vahvistamiseksi voidaan yhteistyössä tehdä, sanoo ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka Espoon kaupungilta tiedotteessa.

Käytännössä listan avulla tunnistetut kehittämiskohteet tulee viedä keskeisiin suunnitelmiin, kuten kunnan hyvinvointisuunnitelmaan ja toimintasuunnitelmiin.

– Listaa voi hyödyntää samojen suunnitelmien peilaamisessa: löytyykö niistä mielen hyvinvointia vahvistavia toimenpiteitä.