Dientamoeba fragilis -loisen aiheuttamia suolistotautitapauksia diagnosoidaan Suomessa entistä enemmän. Husin alueella positiivisten löydösten määrä on kaksikymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Vuonna 2017 sairaanhoitopiirin alueella havaittiin 503 uutta Dientamoeba-tapausta.

Asia käy ilmi Helsingin yliopiston ja Husin tutkimuksesta. Husin tilanteen oletetaan heijastavan koko maan tilannetta.

Tutkijat uskovat, että löydösten määrä johtuu parantuneesta diagnostiikasta. Tauti ei siis ole yleistynyt, vaan sen aiheuttaja on aiemmin usein jäänyt tunnistamatta.

Tutkimuksessatarkasteltiin 319 potilasta, jotka kantoivat loista. Potilailla esiintyi pitkittyneitä vatsavaivoja, yleisimmin löysiä ulosteita, vatsakipuja, turvotusta ja ilmavaivoja. Joillakin oireet olivat kestäneet useita vuosia ennen diagnoosin saamista.

Onnistuneen hoidon myötä oireet helpottivat suurella osalla potilaista.

Husin infektioklinikassa on hoidettu pitkittyneitä tilanteita, joissa tauti on tarttunut perheenjäseneltä toiselle jopa lukuisia kertoja, ennen kuin loinen on saatu häädettyä kaikilta.

– Dientamoeba oli aiemmin huonosti tunnettu taudinaiheuttaja, eivätkä lääkärit osanneet etsiä sitä. Uusien menetelmien ansiosta tapauksia löytyy nyt enemmän, toteaa infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Huslabissa oivallettiin vuonna 2007, millä tavalla Dientamoeba voidaan tunnistaa tavallisessa ulosteen loistutkimuksessa. Löydösten määrä lisääntyi heti tuntuvasti. Huslabin vuonna 2017 käyttöön ottamalla geenimonistusmenetelmällä tapauksia diagnosoitiin vielä 28 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Dientamoebaa on mahdollista kantaa myös oireettomasti, mutta osa saa hyvin hankalia oireita.

– On hyvä muistaa, että kyseessä on vain yksi monista pitkittyneiden vatsavaivojen syistä, eikä loinen aina selitä oireita. Toisaalta on hienoa nähdä potilaan vuosiakin kestäneiden vatsavaivojen väistyvän, kun loinen onnistutaan häätämään.

Dientamoeba kiusaa muuallakin, sillä kyse on yleisestä loisesta myös muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2013 julkaistussa tanskalaistutkimuksessa sitä raportoitiin ulostenäytteissä jopa kahdella viidestä suolisto-oireiden vuoksi tutkitusta potilaasta.

Tutkimus julkaistiin äskettäin Eurosurveillance-lehdessä, ja se on osa lääkäri Jukka-Pekka Pietilän Dientamoeba fragilista käsittelevää väitöskirjatyötä.

Tauti ei siis ole yleistynyt, vaan sen aiheuttaja on aiemmin usein jäänyt tunnistamatta.