Tampereen yliopistolla tarkastettavassa väitöstutkimuksessa on löydetty munasarjasyövän varhaiseen kehitykseen mahdollisesti liittyviä geenejä.

Kyse on BRCA1/2-mutaationäytteissä merkitsevästi eri lailla ilmentyneistä geeneistä. Havainto tehtiin vertailemalla mikrosirumenetelmällä BRCA1/2-mutaationkantajien morfologisesti normaaleja munasarja- ja munatorvinäytteitä hyvänlaatuisen kohtuperäisen syyn vuoksi poistettuihin munasarja- ja munatorvinäytteisiin.

Lääketieteen lisensiaatti Kristina Veskimäen väitöstutkimuksessa havaittiin myös munasarjasyöpäkudoksen PARP-entsyymin aktiivisuuden ja ROR1- ja GREB1 -geenien ilmentymän olevan yhteydessä platinapohjaisen solusalpaajahoidon herkkyyteen samoin kuin tautivapaaseen aikaan.

Munasarjasyövän tavanomainen hoito on leikkaus liitettynä ensisijaisesti platinapohjaiseen solusalpaajahoitoon. Tämän hoitoyhdistelmän viiden vuoden eloonjäämisennuste on noin 45 prosenttia, jos kaikki levinneisyysasteet lasketaan yhteen.

Platinapohjainen solusalpaajahoito on munasarjasyövän tehokkain solusalpaajahoito, ja herkkyys tälle hoidolle on tärkeä ennustetekijä munasarjasyövän hoidossa.

Toistaiseksi munasarjasyöpään on Suomessa saatavilla yksi täsmähoito, PARP-estäjähoito. Sitä käytetään uusiutuneen munasarjasyövän hoitoon.

Syövän platinaherkkyyteen liittyen tutkimuksessa tehtiin tärkeä löydös: se näyttää olevan yhteydessä ROR2- ja GREB1-ilmentymiin.

Lisäksi tutkimuksessa löydettiin signalointireitti, joka vaikuttaa mahdolliselta muokkauksen kohteelta lääkeresistenssin kumoamiseksi.

Aiempien tutkimusten perusteella ROR1- ja ROR2 -reseptorien hiljentäminen platinaresistenteillä munasarjasyöpäsoluilla palauttaa solusalpaajaherkkyyden näissä soluissa.

– ROR-antagonistin ja solusalpaajan yhdistelmä voisi olla lupaava vaihtoehto jatkotutkimuksia ajatellen, Veskimäe toteaa tiedotteessa.

Munasarjasyöpä on eniten syöpäkuolemia aiheuttava gynekologinen syöpä. Munasarjasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 450 naista ja se aiheuttaa vuosittain 300 naisen kuoleman. Tutkimustyö aiheesta on tarpeen, jotta syövän hoitoa voitaisiin kehittää.

Veskimäen väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 13. joulukuuta.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.