Koronavirustestaus kohdistuu Suomessa jatkossa ensisijaisesti virukselle altistuneiden, rokottamattomien oireisten sekä rokottamisen jälkeenkin vakavalle koronavirusinfektiolle alttiiden henkilöiden testaamiseen.

Tähän asti ohjeena on ollut, että koronatestiin tulee mennä, jos on yksikin koronavirustartunnan oire.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) uudessa kansallisessa koronatestaus- ja jäljitysstrategiassa korostetaan, että nykyisen testaus- ja jäljityskapasiteetin ylläpito kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltoa ja voi alueellisesti johtaa muiden palveluiden saatavuuden heikkenemiseen. Korkea rokotuskattavuus vähentää erityisesti vakavien koronatapausten määrää ja kapasiteettia voidaan STM:n mukaan nyt hallitusti vähentää muiden toimintojen turvaamiseksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan tuorein strategia on rakennettu osana hallituksen linjaamaa hybridistrategian uudistamista ja sen toimintasuunnitelmaa.

”Lähtökohtana on ollut, että rokotekattavuuden noustessa myös testaamista ja jäljitystä tulee tarkastella uudelleen. Kapasiteettia voidaan hallitusti vähentää, kun rokotusten kohderyhmän on ollut mahdollisuus saada täysi rokotussuoja ja korkea rokotuskattavuus vähentää vakavien tapausten määrää. Mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin vastaaminen edellyttää kuitenkin riittävän testauskapasiteetin ja -valmiuden ylläpitoa”, hän kertoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

”Väestön rokotussuojan ollessa hyvä ja alueen epidemiatilanne hyvä, voidaan joissain tapauksissa luopua rokotettujen, lieväoireisten henkilöiden testaamisesta”, Kiuru jatkoi.

Hän korostaa, että yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilla henkilöillä, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai tartuntaepäily, on jatkossakin iästä riippumatta oltava mahdollisuus tutkimuksiin.

”Tämä koskee erityisesti lapsia, sillä alle 12-vuotiaiden osalta on käyty keskustelua, pitäisikö heitä enää testata”, Kiuru sanoo.

Lisäksi valmius nostaa kapasiteettia tarvittaessa uudelleen on ylläpidettävä. STM korostaa, että jatkossakin tarvitaan koko maassa kykyä todeta tartuntaryppäät nopeasti, jäljittää tartuntaketjuja ja estää tartuntojen leviämistä sekä havaita mahdolliset uudet, huolestuttavat virusmuunnokset.

Tavoitteena on edelleen, että testiin pääsee vuorokaudessa ja että testitulos valmistuu vuorokaudessa. Samalla muun diagnostiikan turvaaminen tulee varmistaa.

Tarvitaan tarkoituksenmukaiset testauskriteerit

Koronavirustartunnan jäljityksen tavoitteena on tunnistaa tartunnalle altistuneet rokottamattomat henkilöt mahdollisimman varhain ja keskittyä tilanteisiin, joissa on laaja leviämisriski. STM linjaa, että jos tartunnanjäljitys ruuhkautuu merkittävästi, tulee ensisijaisesti jäljittää korkean tartuntariskin altistumistilanteet.

Sairaanhoitopiirit ovat jo käytännössä muuttaneet ohjeitaan tähän suuntaan. Esimerkiksi Uudellamaalla testiin ei pääsääntöisesti enää lähetetä lievästi oireilevia, jotka on täysin rokotettu ja toisesta rokotuksesta on kulunut vähintään viikko. Testejä ei suositella myöskään niille, jotka ovat sairastaneet koronan kuuden viime kuukauden aikana.

Johtaja Pasi Pohjola STM:stä korostaa, että tarvitaan tarkoituksenmukaiset testauskriteerit. Hän pitää olennaisena sitä, että alueellinen ja paikallinen tilanne huomioidaan, jotta testaaminen ja jäljittäminen voidaan tarkoituksenmukaisesti kohdentaa.

”Pandemian laantuessa näytteenoton ja laboratorioanalytiikan määrää tulee hallitusti sovittaa vähenevään diagnostiseen tarpeeseen, jolla varmistetaan muun muassa se, ettei palvelujärjestelmä kuormitu liiaksi”, Pohjola kommentoi tiedotustilaisuudessa.

Koronapassiesitys eduskuntaan lähipäivinä

Paikallisten tartuntaryppäiden toteaminen ja jatkotarjuntojen nopea ehkäisy edellyttää Pohjolan mukaan edelleen sitä, että valmiutta pidetään yllä, jotta testausta voidaan nostaa ylöspäin tilanteen sitä vaatiessa.

"Valmiutta pyritään pitämään yllä tarvittaessa sopimuksilla alueellisten yksityisten toimijoiden kanssa.”

Pohjolan mukaan pikatestejä ja antigeenitestejä voitaisiin ottaa Suomessa laajemmin käyttöön. Niillä voitaisiin selvittää tartuntoja paikallisissa ryppäissä. Suomalaisia ohjeistetaan myös kotitestien käyttöön.

Krista Kiurun mukaan hallitus pyrkii tuomaan esityksen koronapassista eduskuntaan ”aivan lähipäivinä”.

Ministeri katsoo, että alueilla, joilla on tartuntaryppäitä, koronapassi antaisi mahdollisuuden luopua rajoituksista.

”Koronapassin tarpeellisuus on tässä asiassa edelleen tärkeä. Lähtökohta on kuitenkin se, että Suomi saadaan pidettyä auki ja merkittäviä tartuntaryppäitä olisi vain siellä täällä toisinaan. Passi olisi kuitenkin tässäkin tilanteessa tarpeellinen, kun "paikallinen tulipalo" iskee", hän kuvailee.

Lue seuraavaksi: