Mediuutisten toimitus valitsi sata vuoden 2022 tärkeintä terveysalan vaikuttajaa.

Listalle pääsevät henkilöt, jotka ovat toimineet nimenomaan tänä vuonna. Siksi mukana ei ole aina kaikkia isoissakaan päättävissä viroissa olevia henkilöitä. He tekevät toki tärkeitä päätöksiä, mutta listaa halutaan uudistaa vuosittain ja nostaa esiin juuri kuluneena vuonna tehtyä vaikuttamista ja uusia vaikuttajia.

Terveysalan 100 Vaikuttajaa -lista on jaettu kymmeneen kategoriaan: Top 10, Arjen parantajat, Hoidon kehittäjät, Uudistajat, Kandien valinnat, Keskustelunherättäjät, Yhteistyön edistäjät, Pitkäjänteiset, Yritysmaailma ja Vuoden väitökset.

Listoista vain Top 10:ssä on arvotettu järjestys, muut listat ovat sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä.

Mukana on myös kaksi yhteistyössä tehtyä listaa. Kandien valinnat ovat tehneet lääketieteen kandiseurat ja vuoden väittelijöiden listauksen ovat laatineet lääketieteellisten tiedekuntien edustajat.

TOP 10

1. Juha Auvinen

Yleislääketieteen professori, Oulun yliopisto

Auvinen kantaa voimakkaasti huolta hoidon jatkuvuudesta perusterveydenhuollossa. Hän toimi projektipäällikkönä STM:lle tehdyssä Omalääkäri 2.0 -selvityksessä, jossa hahmotettiin Suomelle tutkittuun tietoon perustuva hoidon jatkuvuus -malli. Auvinen on myös herättänyt tarpeellista keskustelua etähoidon lisäämisen sudenkuopista perusterveydenhuollossa.

2. Pirjo Laitinen-Parkkonen

Johtaja, Keusote

Laitinen-Parkkonen on toiminut Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Keusoten johtajana viiden vuoden ajan ja luonut aktiivisesti pohjaa uudelle hyvinvointialueelle. Hän jättää seuraajalleen johdettavaksi hyvin valmistellun hyvinvointialueen. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on eri toimenpidealueiden valmistelussa pisimmällä kaikista Suomen hyvinvointialueista.

3. Suvi Honkaniemi

Farmaseutti, Kauhavan Hyvinvointikeskus

Käynnisti annosjakelussa ja astman hoidossa alueen apteekkien ja hyvinvointikuntayhtymän välisen yhteistyön. Siinä on sovittu kaikille yhteiset toimintatavat ja se, miten potilaita ohjeistetaan yhtenäisesti kaikkialla. Mallia laajennetaan mahdollisesti koko hyvinvointialueelle.

4. Eeva Tuunainen

Akuuttilääkäri, puheenjohtaja, FinnEM

Tuunainen on pitänyt väsyneiden sote-ammattilaisten puolta. Hän oli mukana laatimassa kansainvälistä julistusta päivystyksen ammattilaisten hälyttävistä työoloista ja nostaa esiin henkistä jaksamista työssä sekä WHO:n työryhmässä että tekeillä olevassa post doc -tutkimuksessaan. Hänen perustamansa FinnEM tarjoaa keskusteluapua terveysalan ihmisille.

5. Kariantti Kallio

Lääkärit ilman rajoja -järjestön lääkäri

Koulutti keväällä Ukrainassa lääkäreitä sotavammojen hoidossa, teki lääketieteellistä arviointia ja auttoi sairaaloita parantamaan valmiustilaansa. Kouluttaminen on pysyvää apua, sillä ukrainalaiset voivat jakaa oppimiaan taitoja myös kollegoilleen koulutuksen jälkeen.

6. Janne Hukkanen

Sisätautiopin professori, Oulun yliopisto

Hukkanen oli päätutkija tutkimuksessa, joka antaa toivoa aivan uudenlaisten verenpainelääkkeiden kehittämiseen. Tutkimuksessa löydettiin aiemmin tuntematon verenpaineen säätelyjärjestelmä, joka liittyy erityisesti ylipainon ja lihavuuden aiheuttamaan korkeaan verenpaineeseen.

7. Risto O. Roine

Professori, STM:n nimittämän long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja

Asiantuntijaryhmän haastavana tehtävänä on perehtyä jatkuvasti muuttuvaan tutkimustietoon ja selvittää, miten aikamme uutta vitsausta eli pitkittynyttä koronainfektiota (long covid) tulisi hoitaa.

8. Päivi Orava ja Teija Vörlin

Diabeteshoitajat, DiabetesSara Oy

Orava ja Vörlin perustivat yhteisen yrityksen ja kehittivät elintapojen kokonaisvaltaiseen muutokseen ohjaavan Terve päivä -hoitopolun. Se on hyvä esimerkki digitaalisesta tyypin 2 -diabeteksen ennaltaehkäisystä ja samalla esimerkki sairauksia ehkäisevästä suunnasta, johon terveydenhuolto on matkalla.

9. Stepani Bendel

Ylilääkäri, teho-osasto, Kuopion yliopistollinen sairaala

Bendel toimii puheenjohtajana kansallista koordinaatiota parantavassa Suomen tehohoitokonsortiossa. Konsortio julkaisi toukokuussa ensimmäisen suomalaisen tehohoidon toimintakertomuksen, joka esittelee tehohoidon tuloksia sekä koronaepidemian vaikutuksia.

10. Rinna Pylkki

Apulaisosastonhoitaja, Uusi Lastensairaala

Pylkki veti leikkaussalien työn sujuvoittamista, jossa hoitajien osuus oli kriittisen tärkeä. Sen tuloksena Uudessa Lastensairaalassa kyetään tekemään tuplamäärä selän idiopaattisen skolioosin leikkauksia lapsille. Saavutus on maailmankin mittakaavassa merkittävä.

ARJEN PARANTAJAT

Hanna Haveri

Neurologi, Päijät-Sote

Haveri on Suomen ensimmäinen Planetary Health -lääkäri. Hänen johdollaan Lahden seudulla pilotoitiin hyvin tuloksin planetaarista hyvän elämän reseptiä, jolla esimerkiksi osallistujien uupumisoireet lievittyivät ja diabetesriski pieneni.

Tuomas Holma

Kehittämisylilääkäri, Oys

Holma on ollut aktiivisesti kehittämässä Oysin uutta sairaalaa, joka on suunniteltu palvelumuotoilun keinoin ja osallistamalla eri alojen ammattilaisia prosessiin. Näin on saatu tilat, jotka palvelevat parhaiten työntekijöiden työtä ja potilaiden toipumista.

Hanna Huopio

Osaamiskeskusjohtaja, Kysin lasten ja nuorten syömishäiriö­keskus

Viime vuonna perustetun yksikön vastaanotot muuttivat tänä vuonna saman katon alle. Husin syömishäiriöyksiköltä oppia saanut keskus on parantanut merkittävästi syömishäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa Kysin alueella.

Tuire Ilus

Gastroenterologi, Tays

Digisovellukset ovat keskeinen osa tulevaisuuden terveydenhuoltoa, Ilus johti laajaa tiimiä, joka kehitti Taysin IBD-potilaille biologisten lääkkeiden käyttöä helpottavan digisovelluksen, jonka kautta saa myös suoran yhteyden hoitajaan. IBD-potilaiden oirepäiväkirjasovelluksen pilotista saatuja kokemuksia aiotaan myös jakaa muualle maahan.

Päivikki Koponen ja Kati Sarnola

Johtava asiantuntija, THL ja erikoistutkija, Kela

THL ja Kela ovat yhdessä luomassa Kansallinen terveysindeksi -nimistä tilastopalvelua, jonka avulla esimerkiksi kliinikot ja hyvinvointialueiden kehittäjät voivat seurata alueellisia terveyseroja. Hajallaan olevan datan kokoaminen yhteen rekisteriin helpottaa sairastavuuden kehityksen seurantaa.

Tuula Korhonen

Kivunhoidon ylilääkäri, Raahe

Oli kehittämässä opioidien määräämiseen työkaluja. Raahessa tänä vuonna käyttöön otettu tarkistuslista on yhtenäistänyt lääkemääräämiskäytäntöjä ja vähentänyt opioidien kalastelua lääkäreiltä. Edistänyt myös uuden Käypä hoito -suosituksen syntymistä.

Jukka Kärkkäinen

Ylilääkäri, psykiatrian vastuualuejohtaja, Satasairaala

Kärkkäinen on työskennellyt pitkään mielenterveyspalveluiden kehityksen puolesta niin päivätöissä kuin luottamustehtävissä. Hän toimi puheenjohtajana THL:n työryhmässä, joka selvitti psykiatristen sairaalapaikkojen tilannetta. Työryhmä totesi, että sairaalapaikkojen tilanne Suomessa on tällä hetkellä huolestuttava.

Mailis Mäkelä

Osastonhoitaja, lasten päiväsairaala, Oys

Mäkelän ansiosta Oysissa alkoi kehittämistyö, jonka seurauksena lasten päiväsairaalayksikkö saadaan saman katon alle. Lastensairaalassa on myös hienosti jalkautettu päiväkirurgisen lapsipotilaan hoitosuositus, jossa lapsi vain piipahtaa hoidossa eikä jää tarpeettomasti vuodeosastolle.

Tero Penttilä

Sydänpoliklinikan vastuulääkäri ja rytmikardiologi, Tampereen Sydänsairaala, Tays

Penttilä on yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa ollut mukana tarjoamassa syksystä 2020 alkaen etäseurantapalvelua, joka on tänä vuonna saatettu tarjolle kaikille sydämen vajaatoimintapotilaille Tays Sydänsairaalassa.

Jonna Salonen

Koodistopalvelun ylilääkäri, THL

WHO:n luoman uuden kansainvälisen tautiluokituksen ICD-11:sta mukauttaminen Suomeen on suuri työ ja merkittävä muutos lääkärien arkeen. Ensi vuonna jalkautettavassa tautikoodistossa on uusia diagnooseja, harvinaissairauksia ja sairauksia, joista on 20 vuoden aikana kertynyt paljon lisää tietoa.

HOIDON KEHITTÄJÄT

Laura Airas

Neuroimmunologian professori, Turun yliopisto

Kehittää uraauurtavasti MS-taudin hoitoa. Viime aikoina Airaksen ryhmässä on muun muassa tutkittu, miten mikrogliasolujen aktiivisuutta hillitsemällä voidaan hidastaa MS-taudin etenemistä.

Perttu Arkkila

Professori, Husin endoskopiayksikön ylilääkäri

Yhdessä kollegoidensa kanssa Arkkila on saanut alustavia tutkimustuloksia, joiden mukaan ulosteensiirroista ei ole juuri hyötyä paksusuolentulehduksen rauhallisen vaiheen ylläpidossa. Tutkimustulokset lisäävät tietoa ulosteensiirrosta hoitomuotona.

Susanna Laivoranta-Nyman ja Pirjo Mustonen

Ylilääkäri ja kehittäjäylilääkäri, Tyks

Toimivat priimusmoottoreina uusien kliinikoille tarkoitettujen rakenteisten lähetteiden kehittämisessä. Kustannus Oy Duodecimin kanssa kehitettyjen lähetteiden on tarkoitus helpottaa lääkärin työtä ja sujuvoittaa potilaan hoitopolkua koko maassa.

Tapio Lönnberg

Erikoistutkija, Turun Biotiedekeskus / inFLAMES-lippulaiva

Lönnberg tutkii ihmisen puolustusjärjestelmän solujen kykyä muuntautua ja muuntautumisten yhteyttä eri sairauksiin. On myös ollut kehittämässä Turun Biotiedekeskukseen osaamisen ja laitteiden keskittymää.

Mika Mäkelä

Professori, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri, linjajohtaja, Tulehduskeskus, Hus

Johti puheenjohtajana Astman Käypä hoito -suosituksen uudistamista. Uudet ohjeet parantavat astman hoitoa tekemällä siitä yksilöllisempää ja vähentämällä turhaa lääkkeiden käyttöä.

Tiia Ngandu

Tutkimuspäällikkö, THL

Johtaa muistisairauksien ennaltaehkäisevään hoitoon tähtäävää kansainvälistä MET-FINGER-tutkimusta. Se on tiettävästi ensimmäinen, jossa tarkastellaan elintapamuutosten ja tarvittaessa käytettävän lääkehoidon yhdistelmää ikääntyneiden muistitoimintojen heikentymisen ehkäisyssä.

Mikko Niemi

Helsingin yliopiston farmakogenetiikan professori, ylilääkäri, Hus Diagnostiikkakeskus

Husissa otettiin käyttöön Niemen johdolla kehitetty maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen geenitesti, joka auttaa valitsemaan potilaan aineenvaihdunnalle sopivia lääkkeitä. Suhteellisen edullinen kahdentoista geenin versiot paljastava testi on askel kohti personoitua lääketiedettä.

Jouni Nurmi

Vastaava tutkija, dosentti, lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuusraportti

Hankkeessa selvitettiin lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuutta ja keinoja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Husin ensihoitolääkärinä työskentelevä Nurmi on johtanut myös muita lääkärikopteritoiminnan tutkimushankkeita.

Ville Ponkilainen

Dosentti, erikoistuva lääkäri, Keski-Suomen keskussairaala

Merkittävän tutkimustyön ohella Ponkilainen on julkaissut suomenkieliset ohjeet R-ohjelmointikielen käyttöön ja nostanut tutkijan näkökulmasta esiin toisiolakiin liittyviä ongelmia.

Raija Sipilä

LT, terveydenhuollon erikoislääkäri. Toimituspäällikkö, Potilaat mukaan -hankkeen vetäjä.

Tänä vuonna kootaan parhaat opit kolmevuotisesta hankkeesta, jossa potilaat ovat osallistuneet Käypä hoito -suositusten laatimiseen. Tämä on osa suurta trendiä, joissa potilaiden roolia terveytensä hoidossa korostetaan.

UUDISTAJAT

Teija Hammar ja Pirita Forsius

Johtava asiantuntija ja tutkija, THL

Keväällä THL:ssä luodut palliatiivisen hoidon uudet toimenpidekoodit yhdistettynä ensiaskelia ottavaan palliatiivisen hoidon laaturekisteriin tuovat jatkossa systemaattista seurantatietoa palliatiivisen ja saattohoidon laadusta sekä toimivan työkalun lääkäreille.

Joni Lindbohm

LT, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

Käynnisti uudenlaisen sosiaali- ja terveyserojen kaventamisen tutkimusohjelman, jonka tarkoituksena on merkittävästi vahvistaa sosiaalisten ja terveyserojen kaventamiseen tähtäävää, ennaltaehkäisevää lääketieteellistä osaamista.

Juho Joutsa

Neurologi, aivokuvantamisen apulaisprofessori, Turun yliopisto

Aivostimulaatiosta odotetaan tulevaisuudessa suurta hyötyä eri sairauksissa. Joutsa tutkii sen käyttöä riippuvaisuuksien hoidossa ja julkaisi amerikkalaisten kanssa tutkimuksen, jossa aivovaurioiden kautta selvitetään, mitkä aivoverkot ovat osallisia riippuvuussairauksissa.

Maija Jäntti

Tutkija, seulontakoordinaattori, Syöpärekisteri

Tänä vuonna alkaneen valtakunnallisen suolistosyöpien seulonnan suunnittelussa hyödynnettiin Jäntin väitöstutkimusta, jossa pilotoidaan suolistosyöpäseulonnan vaikutusta koettuun terveyteen ja halukkuutta osallistua seulontaan.

Marianne Kouhia, Eemil Sääskilahti ja Santeri Tuominen

Proviisoriopiskelijat, Itä-Suomen yliopisto

He kehittivät yliopiston opetusapteekkiin pedagogisen pakohuoneen, Pakoteekin, jossa farmasian opiskelijat voivat valmistautua apteekkiharjoitteluun, lääkkeen toimittamiseen ja asiakasneuvonnan haasteisiin. Pakoteekissa testattiin myös työelämätaitoja, kuten ryhmässä ja paineen alla toimimista.

Marko Lamminsalo

Proviisori, FM, Itä-Suomen yliopisto

Lamminsalon väitöstutkimuksessa rakennetun kanin silmän anatomiaa vastaavan kolmiulotteisen silmämallin avulla pystytään ennustamaan merkittävästi aiempaa tarkemmin silmän paikallisia lääkeainepitoisuuksia. Tämä vähentää eläinkokeiden tarvetta ja nopeuttaa lääkekehitystä.

Tomi Mäkelä

LL, syöpätutkija, johtaja, Kansallinen Syöpäkeskus

Kansallisen syöpästrategian puolestapuhuja, joka historian ensimmäisenä Kansallisen Syöpäkeskuksen johtajana asetti tavoitteeksi, että syövän hoidon tulee olla yhdenvertaista, vaikuttavaa ja nopeasti saatavilla ja että yksilöllisen hoidon kehittämistä on tuettava hyvällä tutkimusympäristöllä.

Samuli Saarni

Johtaja, Terapiat etulinjaan -hanke

Toimintamalli on osa kansallista mielenterveysstrategiaa, ja se mahdollistaa terapiatakuun toteuttamisen hyvinvointialueilla. Marraskuussa julkaistiin uusi toimintamalli hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluiden perustaksi. Mallin käyttöönoton on arvioitu vähentävän 1,1 miljoonaa sairauspäivää vuodessa.

Anja Tuulonen

Silmätautiopin professori

Yliopistosairaalat kehittivät Tays Silmäkeskuksen ylilääkärin Tuulosen johdolla silmäklinikoille aces-rwm-toimintamallin, jolla varmistetaan yhdenvertainen ja vaikuttava neljän suuren silmäsairauden hoito. Uusi julkiselle ja yksityiselle puolelle sopiva helppo työkalu yhdenmukaistaa tavan, jolla sairauksista kerätään dataa.

Maria Virkki

Johtaja, TEAS-hanke

Potilas- ja asiakasturvallisuuden mittaamista varten kehitetty kansallinen mittaristo tuli tarpeeseen, sillä yhteisen mittariston puutteessa mittaamisen hyödyt ovat jääneet vaatimattomiksi.

KANDIEN VALINNAT

Ulla Ahlmén-Laiho

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri ja kliininen opettaja, ­Turun yliopisto

Saanut vuoden opettajan palkinnon TLKS:lta 2021. Erittäin aktiivinen, innostava ja välittävä opettaja. On kehittänyt lääketieteellisen historian opetusta Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa merkittävästi. Innostui aiheesta niin paljon, että aloitti omat opinnot historian parissa Turun yliopistossa.

Minna Halinen, Sina Hulkkonen ja Virve Koljonen

Lääkäriopettajatiimi, joka tuottaa laadukasta lääketieteellistä ja lääkäriyteen liittyvää somesisältöä haavanompelutekniikkavideoista jaksamisteemoihin Instagram-tileillä ­ @minnahalinenyle, @kasikirurgia.opetus ja @plastiikkaope.

Kari Hevossaari

Näyttelijä ja lääkäri Helsingistä

Vetää Duodecim-lehden podcastin pedagogisella ja viihdyttävällä tavalla, mikä tekee sen hyvin sopivaksi myös opiskelijoille. Kari on myös ollut aktiivinen Helsingin lääketieteellisessä koulutuksessa vetämällä potilassimulaatioita näyttelijöillä.

Nina Hutri-Kähönen

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan koulutusvaradekaani, Tampereen yliopisto

Erittäin aktiivinen simulaatiopedagogiikan kehittäjä. Järjestää ja koordinoi aktiivisesti Taitokeskuksen (Tampereen yliopiston, TAMK:n ja PSHP:n yhteinen koulutuskeskus) kautta moniammatillista simulaatio-opetusta terveysalan opiskelijoille sekä järjestää koulutuksia uusille simulaatio-ohjaajille.

Perttu Laamanen

Suomen Medisiinariliiton tuore puheenjohtaja, neljännen vuoden kandi, joka on vaikuttanut kansallisessa edunvalvonnassa opintojensa alusta asti, myös paikallisesti kurssi-isännän roolissa

Lassi Laitala ja Enni Sanmark

Erikoistuvat lääkärit, jotka pohtivat Podiatri-podcastissa lääkärin työn ja koko terveydenhuollon muutosta yhdessä vierailevien asiantuntijoiden kanssa. Sarjan jaksoissa käsitellään muun muassa terveyshuuhaata, tekoälyn roolia lääketieteessä sekä terveydenhuollon rajallisia resursseja. Podcast on tehty lääkäreille, mutta myös niin, että maallikkokin ymmärtää.

Jussa Loueniva ja Julius Nurmenniemi

Adjuvantin perustajat, oululaiset lääketieteen kandit

Adjuvantti on kasvanut jo isoksi tiimiksi, joka tuottaa opetusanimaatioita suomeksi.

Jenni Puoliväli

Anestesiologiaan erikoistuva lääkäri, Tiedenaiset-yhteisön jäsen

Aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston jäsen.

Tiia Suomalainen

Lääketieteen kandi, joka tekee aktiivisesti lääkis- ja opiskeluaiheista sisältöä esimerkiksi Instagram-tilillään (@tiiastudies), jolla on yli 30 000 seuraajaa. Tiia inspiroi ja tarjoaa faktatietoa opiskelusta erityisesti lääkishakijoille sekä jakaa myös hyödyllisiä opiskeluvinkkejä ja hetkiä lääkisopiskelijan arjesta.

Atte Virolainen eli Lääkäri-Atte

Somepäihdelääkäri, jolla on yli 40 000 seuraajaa, hiljattain aloittanut yhteistyön A-klinikan kanssa. Tekee aktiivisesti nuorille suunnattuja videoita muun muassa TikTokiin, joissa valistaa katsojiaan erilaisista nuoria koskettavista aiheista, kuten päihteiden väärinkäytöstä ja mielenterveysongelmista helposti lähestyttävällä tavalla ja välillä huumoria hyödyntäen, mutta kuitenkin niin, että tosiasiat tulevat ilmi ja aiheen vakavuus ei unohdu.

KESKUSTELUNHERÄTTÄJÄT

Jarmo Gunn, Jouni Hirvioja ja Harri Pikkarainen

Akuuttilääkärit Turusta ja Lahdesta

Kolmikko nosti maaliskuussa esille hoitajien tärkeää roolia terveydenhuollossa ja teki rohkean ehdotuksen, että lääkärien palkankorotukset siirrettäisiin suoraan hoitajille.

Pirta Hotulainen

Solubiologi, neurotieteilijä, Suomen Aivotutkimusseuran puheenjohtaja

Hotulainen on pitänyt rohkeasti yllä julkista keskustelua vaikeistakin aiheista ottaen kantaa muun muassa eri näkökulmista koronan hoitoon. On myös kansallisen long covid- työryhmän jäsen.

Tytti Kerttula

Työterveyslääkäri, Terveystalo

Jakaa aktiivisesti tietoa työkykyjohtamisesta sosiaalisessa mediassa, erityisesti työelämään liittyvässä LinkedInissä. Kannustaa aktiivisesti työnantajia, esihenkilöitä ja yritysjohtoa työkyvyn tunnistamiseen, sen johtamiseen ja keinoihin, joilla työkykyä ylläpidetään.

Pekka Louhiala

Lääketieteen filosofian ja etiikan professori, Tampereen yliopisto

Louhiala on ollut tänäkin vuonna lukuisissa seminaareissa, asiantuntijaryhmissä ja eri medioissa Duodecimista Docventuresiin virittämässä keskustelua lääketieteen filosofiaa ja etiikkaa sivuavista aiheista.

Hanna Markkula

Fysioterapeutti

Markkula on kouluttanut uutterasti lääkäreitä, fysioterapeutteja ja muita terveydenhuollon ammattilaisia eri puolilla Suomea kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) ja long covidin hoidosta ja kuntoutuksesta. Toimi suuren aihetta käsittelevän kansainvälisen konferenssin koordinaattorina.

Saara Sotala

Yleislääketieteen erikoislääkäri

Nosti potilastietojärjestelmä Apotin ongelmat näkyvästi esiin ja teki niistä Valviraan kantelun, johon tuli 619 lääkärin allekirjoitukset. Aihe sai vuoden aikana runsaasti huomiota ja se herätti paljon keskustelua terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa.

Tuulia Tikka

Gynekologi, ­ Hus, Mehiläinen, Aava ja Terveystalo

Jakaa tietoa ja oikoo vääriä käsityksiä gynekologisista asioista Instagramissa. Tikalla on yli 10 000 seuraajaa. Someajan kansanvalistaja.

Kari Tikkinen

Urologian ­professori, ­Helsingin ­yliopisto

WHO:n luotsaaman Solidarity-koronalääketutkimuksen kansallinen vetäjä Suomessa, Puhunut paljon tutkitun tiedon puolesta sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa.

Paulus Torkki

Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto.

Oli ensimmäinen kirjoittaja sekä hankkeen vastuullinen johtaja Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi –raportissa. Tutkimusraportti esittelee keinoja, joilla terveydenhuoltoalan ammattilaisten lisäksi myös kansalaiset voisivat tulevaisuudessa osallistua periaatetasolla priorisointikeskusteluun. Kansalaisten osallistaminen koetaan tärkeäksi, koska terveydenhuollon priorisointi koskettaa mitä suurimmassa määrin terveydenhuollon käyttäjää eli kansalaista.

Atte Virolainen

Vankilalääkäri, erityispätevöitymässä päihde­lääketieteeseen

Tekee Tiktokissa etenkin nuorille suunnattua päihdevalistusta nimellä Lääkäri Atte. Virolainen tavoittaa nuoret hyvin ja matalalla kynnyksellä: hänen videoillaan on Tiktokissa kuukausittain yli kaksi miljoonaa näyttökertaa. Virolainen aloitti tänä vuonna myös yhteistyön A-Klinikkasäätiön kanssa.

YHTEISTYÖN EDISTÄJÄT

Merja Anis

Nepsos-hankkeen johtaja, sosiaalityön professori, Turun yliopisto

Kaksi yliopistoa ja suuri joukko alueellisia toimijoita etsii Nepsos-hankkeessa yhdessä ratkaisua neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palvelujärjestelmän ongelmiin. Hankkeessa yhdistetään sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan tieteenalojen asiantuntemusta.

Erja Jaatinen ja Heikki Wiik

Osuuskunta Tervian toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja

Pohjoisen sairaanhoitopiirien alueella toimiva Tervia on noussut menestykseen Jaatisen ja Wiikin johdolla. Erikoislääkäripulaa merkittävästi vähentäneessä osuuskunnassa on mukana jo yli sata lääkäriä ja yli 20 erikoisalaa. Tervian lähitulevaisuuden tavoitteena on ulottaa osuuskuntatoimintaa myös muihin ammattiryhmiin kuten hoitajiin.

Marika Järvinen

Kehityspäällikkö, Tays Kehitysyhtiö

Järvisen johdolla Tays Kehitysyhtiössä on luotu mallia, jolla hyvät käytännöt siirtyisivät nykyistä paremmin Taysin erityisvastuualueen sairaaloista ja sairaanhoitopiireistä toisiin. Erilaiset hyvien käytäntöjen pankit ja osaamisen sujuva jakaminen ovat Suomessa olennainen osa tulevaisuuden tehokkaampaa terveydenhuoltoa.

Pauliina Kangas

Ylilääkäri, Työterveyslaitos

Kangas on edistänyt valtakunnallisessa hankkeessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä kehitettyä Työote-mallia ja nostanut aihetta julkiseen keskusteluun. Hankkeen tavoitteena on lisätä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja työterveys­huollon välillä ja levittää sairauspoissaolojen pitkittymistä ehkäisevä toimintamalli kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön.

Raija Kontio

TtT, Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja, Hus

Edesauttanut työssään Hyvinkään sairaalan työvoiman veto- ja pitovoimaa ja edistänyt siten sairaalan menestystä ja asiakastyytyväisyyttä. Tukenut määrätietoisesti yhteistyön kehittämistä Keusoten tulevan hyvinvointilalueen kanssa.

Johannes Kärkkäinen

Vastuulääkäri, Kymenlaakson Laatupäivystys

Toiminut puuhamiehenä Olhavan ja Repoveden kansallispuistoissa järjestettävissä ensiapukoulutustapahtumissa. Koulutukset ovat keränneet yhteen sankan joukon terveydenhuollon, pelastuksen ja rajavartioston ammattilaisia simuloimaan erilaisia onnettomuustilanteita.

Carl Lyback

Vapaaehtoinen kirurgi-ortopedi Ukrainassa

Leikkasi haavoittuneita ukrainalaissotilaita ja koulutti ensilinjan henkilöstöä sotavammoista. On sittemmin järjestänyt tarvikeavustuksia Ukrainan leikkaussaleihin vapaaehtoispohjalta, pitäen tiivistä yhteyttä ukrainalaisiin kirurgikollegoihinsa.

Anu Mustakari

Avosairaanhoidon johtava ylilääkäri, Espoo

Tiimimallia on paljon kritisoitu, mutta Espoo on saanut ainakin kolmella terveysasemalla kiirettömien aikojen potilasjonoja lyhennettyä kehittämällä kullekin asemalle omanlaisensa tiimimallin. Esimerkiksi viime vuoden lokakuussa Kilon terveysaseman T3-luku oli 90, nyt koko vuoden luku on pysynyt välillä 1–3.

Leila Niemi-Murola

Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen koordinaattori, vanhempi kliininen opettaja, anestesiologian ja tehohoito­lääketieteen dosentti, Hy, Hus

Niemi-Murola on edistänyt merkittävästi osaamisperusteista erikoislääkärikoulutusta niin valtakunnallisesti kuin ruohonjuuritasollakin Husissa.

Mika Walllin

Apteekkari, Kauhavan Ykkösapteekki

Edistänyt yhteistyötä hyvinvointikuntayhtymän kanssa diabeteksen hoidossa ja ohjannut lääkkeitä ostamaan tulleita potilaita saamaan hoitoa sen sijaan, että olisi vain edistänyt omaa myyntiään. Kertonut tapauksista aktiivisesti LinkedInissä, ja siten herätellyt ajattelemaan yhteistyön mahdollisuuksia muuallakin.

PITKÄJÄNTEISET

Sakari Karjalainen

LT, dosentti

Jäi kesällä eläkkeelle Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteerin tehtävistä. Syövän kustannukset Suomessa -sovellus perustettiin sote-uudistuksen valmistelijoiden käyttöön. Nyt hoitavan lääkärin on mahdollista vertailla eroja hoitokäytännöissä ja potilasaineksessa sekä tutkailla oman alueen potilaiden hoidon kokonaiskustannuksia suhteessa muiden alueiden vastaaviin.

Mikael Knip

Lastentautiopin professori ­emeritus

Knip on johdon­mukaisesti ja valppaasti selvittänyt tyypin 1 diabeteksen syntymekanismeja ja ehkäisykeinoja. Siitä on hyvä esimerkki Knipin johdolla käynnistynyt tutkimus, jossa selvitetään, onko koronainfektio lisännyt tyypin 1 diabetesta lapsilla Suomessa.

Aki Lindén

Kansanedustaja (sd), yleislääkäri

Lindén siirtyi lyhyellä varoitusajalla sijaistamaan Krista Kiurua perhe- ja peruspalveluministerinä. Sijaistuskaudelle osui useita isoja asioita, kuten hoitajien työtaistelut, potilasturvallisuuslain käsittely, omalääkärimalli ja seitsemän päivän hoitotakuu.

Teija Lund

LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Hus

Mukana ortopedian ja traumatologian kansallisen uuden osaamisperustaisen koulutusohjelman suunnittelutyöryhmässä. Toi Suomeen kirurgeille ei-teknisiä taitoja, kuten kommunikaatiota, johtamista, tilannetajua ja havainnointikykyä sparraavan koulutuksen.

Maire Matsinen

Tartuntataudeista vastaava hygieniahoitaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Tänä vuonna kolmivuotisen kautensa Suomen Hygieniahoitajat ry:n puheenjohtajana päättänyt Matsinen on tehnyt pitkään merkittävää työtä niin kansallisesti kuin arkityössäänkin infektioiden ehkäisyssä ja hallinnassa, varsinkin korona-aikana.

Heikki Onnela

Yleislääketieteen erikoislääkäri, potilastietojärjestelmä Apotin tuotekehitys­johtaja

Ollut mukana Apotin kehittämisessä alusta alkaen ja tuonut siihen muun muassa sote-ICT-sääntelyn ja terveydenhuollon tietotekniikan osaamistaan.

Auvo Rauhala

Suomen asiakas- ja potilasturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja

Lääkäreille ja hammaslääkäreille on tänä vuonna tullut mahdollisuus hankkia uusi terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyys. Sitä järjestävän toimikunnan puheenjohtajana Rauhala jatkaa sinnikästä työtään potilasturvallisuuden eteen.

Mika Rämet

Rokotetutkimuskeskus Finvacin lääketieteellinen johtaja ja kokeellisen immunologian professori

Tänä vuonna perustetun Finvacin lääketieteellinen johtaja Rämet on ollut paljon esillä mediassa tuomassa esille vankkaa rokotetietoutta. Mukana myös edistämässä lukuisia Suomessa tehtäviä rokotetutkimuksia.

Mika Scheinin

Professori emeritus, LKT, Turun yliopisto

Scheininilla on yli 40 vuoden kokemus kliinisestä tutkimuksesta, ja hän edistää sitä edelleen monissa eri rooleissa, muun muassa Clinical Research Services Turku Oy:n tutkimusjohtajana. Ottanut kantaa tieteen ja tutkimuksen edellytyksiin hyvinvointialueilla.

Seppo Soinila

Neurologian emeritusprofessori, Turun yliopisto

Soinila on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta musiikin vaikutuksesta neurologisten potilaiden kuntoutuksessa. Tänä vuonna käynnistyi uusi tutkimus, jossa selvitetään virtuaalilasien avulla konserttimusiikin vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriöiden akuuttivaiheessa ja kuntoutuksessa sekä muistisairailla potilailla.

YRITYSMAAILMA

Ömer Acar

Kouvolalainen hammaslääkäri, Suu & Hammas -hammasklinikan yrittäjä ja sovelluskehittäjä

Acar kehitti Hammashelppi-sovelluksen, jonka avulla hammaslääkärin vastaanotolla voi käydä etänä. Sovellusta on pilotoitu tänä vuonna Kymiterveys-lääkäriaseman kanssa. Sovellus sai kunniamaininnan parhaan mobiilipalvelun kategoriassa Grand on 2022 -kilpailussa tänä vuonna.

Juuso Blomster

Toimitusjohtaja, kasvuyritys Precordior, kardiologi

Precordiorin kehittämä terveyssovellus Cardio Signal laajentaa Yhdysvaltojen markkinoille tuoreiden kliinisten kokeiden tulosten siivittämänä. Älypuhelimen ja sovelluksen avulla voidaan huomata sydämen eteisvärinä ja vajaatoiminta.

Taavi Kaartinen

LL , johtaja, Etälääketieteen keskus, Mehiläinen

Etähoito on terveydenhuollossa kasvava trendi, josta odotetaan osaratkaisua hoidon saatavuuden ongelmiin hyvinvointialueilla. Mehiläinen avasi helmikuussa Etälääketieteen keskuksen, joka palvelee julkista terveydenhuoltoa digitaalisen hoidon asioissa.

Wilhelm Lindholm

Toimitusjohtaja, Innovestor

Pääomasijoittaja Innovestor käynnisti Suomessa harvinaisen terveystieteisiin keskittyvän Life Science -rahaston, joka auttaa yliopistotutkimuksesta ja sen keksinnöistä syntyneitä terveysalan yrityksiä kasvamaan.

Jarmo Kantonen

LT, lääketieteellinen johtaja, Diakonissalaitos

Väheksytty potilasryhmä eli riippuvuussairaat saivat Terveystalosta Diakonissalaitokselle siirtyneestä Kantosesta kokeneen ja sitoutuneen puolustajan, joka ymmärtää potilaan kokonaisvaltaisen hoidon merkityksen.

Krista Kiuru

Perhe- ja peruspalveluministeri (sd)

Allekirjoitti helmikuussa hartaasti valmistellun Kansallisen Lääkekehityskeskus Oy:n perustamissopimuksen. Pitkällä tähtäimellä uusi yritys tulee vahvistamaan lääkkeiden varhaisen vaiheen kehittämistä ja lääkkeiden saatavuushäiriöihin varautumista.

Richard Nordström

Toimitusjohtaja, Helppy

Perusti Helppyn, joka auttaa omaisia löytämään tarvitsemansa tiedon iäkkään läheisensä hoidosta ja hoidettavista asioista yhdestä paikasta. Siten vastaanotolla säästyy aikaa, ja voidaan keskittyä potilaan hoitoon, kun käytännön elämän asioita ei tarvitse ohjeistaa niin seikkaperäisesti.

Mauri Numminen

Anestesiologi, Aiderix Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja

Aiderixin nukutustiimit purkavat Nummisen johdolla lasten vaativan hammashoidon jonoja eri puolilla Suomea. Käynnisti uuden toimipisteen tänä syksynä purkamaan pitkiä, sekä lasten että aikuisten, nukutushammashoitoa vaativia jonoja.

Arne Schlenzka

Lääkäri ja yrittäjä, Osgenic

Kehittänyt virtuaalitodellisuussimulaattorin kirurgien kouluttamiseen. Schlenzka ideoi ratkaisuja, jotka tukevat lääkärien käytännön työtä ja parantavat potilaiden hoidon laatu. Lääkärit ovat alusta saakka olleet mukana Osgenic-yrityksen suunnittelutyössä. Tällä hetkellä Schlenzka kehittää verkkoalustaa, josta voivat hyötyä useilla erikoisaloilla työskentelevät lääkärit ja organisaatiot.

Antti-Jussi Ämmälä

Psykiatri, ylilääkäri, Terveystalo

Ämmälä on yhdessä Terveystalon työryhmän kanssa kehittänyt neljään eniten sairauspoissaoloja aiheuttavaan terveysongelmaan työkaluja potilaiden itsehoitoa varten.

VUODEN VÄITÖKSET

Ferdinand Garoff

PsT, Helsingin yliopisto

Ferdinand Garoff tutki nykyisen maailmantilanteen ajankohtaista ongelmaa eli pakkosiirtolaisten mielenterveyttä Pohjoismaissa. Väitöskirjatyössä osoitettiin, että kidutuksesta selviytyneet raportoivat yksinäisyyttä, eristyneisyyttä ja syrjintää sekä heikkoa luottamusta viranomaisiin ja julkisten palvelujen tarjoajiin. Kidutuksen jälkeinen psykologinen ahdistus johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja sosiaalisen tuen vähenemiseen. Alaikäisillä tehty haastattelututkimus osoitti, että koulutetut ei-mielenterveysalan ammattilaiset voivat toteuttaa mielenterveysinterventioita alaikäisten majoitusyksiköissä työnohjauksen tuella. Turvapaikan hakijoilta on syytä jo alkuvaiheessa kartoittaa heidän psyykkinen terveytensä, jotta heitä voidaan auttaa mahdollisimman varhain ja luoda luottamus uuden asuinpaikan terveydenhuoltoon ja yhteiskuntaan.

Tuija Hautakangas

LT, Tampereen yliopisto

Väitöstutkimuksessa tutkittiin synnytyksen pysähtymiseen johtavia syitä ja tutkittiin menetelmiä, joilla supistustoimintaa voitaisiin seurata paremmin ja mahdollisesti välttää synnytyksen aikaiseen leikkaukseen päätyminen. Tulokset toivat kansainvälisessäkin mittakaavassa esille uusia tuloksia, joita voidaan suoraan hyödyntää synnyttäjien neuvonnassa raskausaikana, synnytysten hoidossa ja hoitomenetelmien valinnassa. Hautakankaan tutkimus osoitti, että äidin korkeampi ikä, krooniset sairaudet, lihavuus ja lyhyempi pituus olivat yhteydessä synnytyksen edistymättömyyteen ja keisarileikkausriskiin.

Moona Huhtakangas

TtM, Oulun yliopisto

Huhtakankaan väitöskirja on keskittynyt tutkimaan terveyspalvelujärjestelmää paljon kuormittavia potilaita analyyttisesti ja tuonut ajatuksia, miten palvelujärjestelmä voisi kehittää toimintaansa. Tulosten perusteella erityisesti asiakkaat, jotka tarvitsevat paljon terveyspalveluja usean vuoden ajan, kokevat terveydentilansa huonommaksi ja arvioivat terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyden toteutumisen ja vuorovaikutuksen terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa heikommaksi kuin asiakkaat, joilla runsas palvelutarve on lyhytaikaista.

Henna Jäntti (Konttinen)

LT, Itä-Suomen yliopisto

Alzheimerin tautiin liittyvien varhaisten tulehdusmuutosten selvittämiseksi väitöstutkimuksessa hyödynnettiin potilaiden indusoituja kantasoluja (iPSC), joista tuotettiin mikroglia- ja astrosyyttisoluja. Tutkimuksessa kehitetyn uuden menetelmän avulla voidaan tuottaa lähes rajaton määrä ihmisen mikroglioiden kaltaisia soluja. Alzheimerin taudin riskigeenejä kantavien potilaiden soluista tuotetuilla mikroglioilla ja astrosyyteillä voitiin osoittaa, että erilaiset geneettiset riskitekijät vaikuttivat näissä soluissa useisiin toimintoihin, jotka ovat tärkeitä normaalin aivotoiminnan turvaamiseksi. Uudet havainnot liittyivät erityisesti solujen aineenvaihduntaan ja mekanobiologiaan Alzheimerin taudin kehittyessä.

Marjo Karvonen

LT, Itä-Suomen yliopisto

Väitöstutkimuksessa kuvattiin lasten päänympäryskasvua ja pyrittiin määrittämään normaalin kasvun rajoja sairauksien seulomiseksi. Lasten päänympärystä seurataan laajasti osana muuta kasvun seurantaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Seurannan ja seulonnan kautta odotetaan löytyvän päänympäryskasvuun vaikuttavia sairauksia. Ei ole ollut kuitenkaan tiedossa, millä päänympäryskäyrillä lasten kasvua tulisi seurata. Seulonnan toteuttamista varten ei ole ollut olemassa näyttöön perustuvaa tietoa normaalista ja poikkeavasta päänympäryskasvusta. Tässä tutkimuksessa luotiin suomalaisille 0–7-vuotiaille tytöille ja pojille uudet päänympäryskäyrät.

Topi Laaksonen

LT, Helsingin yliopisto

Topi Laaksonen tutki väitöskirjassaan lasten tavallisimman murtuman eli kyynärvarren alaosan murtuman esiintyvyyttä ja hoitoa. Väitöskirjassaan Laaksonen totesi, että valtaosa murtumista todetaan alle 11-vuotiailla lapsilla. Pois paikoiltaan oleva murtuma voitiin näillä lapsilla hoitaa ilman leikkausta asettamalla raajaan kipsi-immobilisaatio päivystyspoliklinikalla. Uusintaleikkauksia ei tarvittu ja potilastyytyväisyys oli korkea. Alakouluikäisten lasten kyynärvarren alaosan murtumat voidaan hoitaa pelkällä kipsillä ilman anestesiaa, leikkausta tai sairaalahoitoa.

Antti Pemmari

LT, Tampereen yliopisto

Väitöskirjassaan Antti Pemmari käytti uuden polven sekvensointimenetelmää ja tarkasteli genomin laajuisen ekspressioanalyysin perusteella solujen muuntuneita fenotyyppejä. Hän tutki nivelrikkopotilaan rustosta eristettyjen kondrosyyttien eli rustosolujen ilmiasuja vasteena tulehdussignaaleille ja osoitti ensimmäisen kerran, että rustosolut ilmentävät tulehduksessa erilaisia fenotyyppejä, joilla on kiinnostava yhteys aikaisemmin Th-lymfosyyteissä ja makrofageissa tunnistettujen tulehdusfenotyyppien kanssa. Antti Pemmarin tutkimukset osoittivat ensimmäistä kertaa, miten laaja vaikutus gluko­kortikoideilla on geenien ilmentymisprofiiliin rustosoluissa.

Petri Roivainen

LT, Oulun yliopisto

Roivainen selvitti väitöstutkimuksessa etälääketieteen työkalujen soveltuvuutta päivystyspotilaiden hoidossa ja toi tietoa, miten niitä tulisi käyttää. Puhelimessa tehty hoidon tarpeen arviointi (PHTA) vähensi ensihoidon kiireettömiä tehtäviä peräti kolmanneksella, ja myös potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kiireettömien tehtävien vähentyessä ensihoidon resursseja voitaisiinkin kohdistaa paremmin hätätilapotilaiden hoitoon. Puhelimessa tehtävää hoidon tarpeen arviointia ensihoidon kiireettömille potilaille ei ole Suomessa ennen kokeiltu, eikä tutkimustietoa sen vaikutuksista tehtävämääriin, resursseihin, kustannuksiin tai potilastyytyväisyyteen ole ollut saatavilla.

Teemu Saari

FT, Turun yliopisto

Väitöskirja kytkeytyy kansanterveyden kannalta keskeiseen teemaan, lihavuuden aineenvaihdunnallisten muutosten ymmärtämiseen. Lihavilla henkilöillä rasvakudoksen aineenvaihdunta on häiriintynyt. Vähentynyt ruskean rasvan toiminta on yhdistetty ylipainoon ja insuliiniresistenssiin. Kylmäaltistus lisää ruskean rasvan glukoosin sisäänottoa, mutta on epäselvää, mikä on vapaiden rasvahappojen rooli ihmisen ruskean rasvan aineenvaihdunnassa. Kylmäaltistus lisää ruskean rasvan rasvahappojen sisäänottoa ja verenkiertoa normaalipainoisilla henkilöillä, mutta ei lihavilla. Lihavilla ruskean rasvan rasvahappojen sisäänotto oli jo huoneenlämmössä matalampi kuin normaalipainoisilla henkilöillä. Ruokailu lisäsi ruskean rasvan verenvirtausta samalle tasolle kuin kylmäaltistus, mikä osoittaa ruokailun aktivoivan ruskeaa rasvaa.

Felix Vaura

LK, Turun yliopisto

Kohonnut verenpaine ja siihen liittyvät kliiniset komplikaatiot kuten koronaaritauti ja aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomessa ja yleismaailmallisesti yleisimpiä sairastavuuden ja kuolemien aiheuttajia. Vain pieni osa verenpainetaudin aiheuttajista pystytään tunnistamaan. Tutkimuksessa havaittiin fenotyypityksen perusteella verenpainetaudin alatyyppi, jonka erityispiirteitä olivat korkea verensokeri ja kohonnut painoindeksi. Alatyyppi oli yhteydessä kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin. Hyödyntämällä julkista tietoa verenpainetaudin geneettisistä assosiaatioista havaittiin neljä verenpainetaudin geneettistä osatekijää, joiden kliininen merkitys osoitettiin FINRISKIä ja FinnGeniä apuna käyttäen. Löydökset viittaavat verenpainetaudin hyperglykeemisen fenotyypin ja usean geneettisen alatyypin olemassaoloon.