Suurten terveysyritysten ja soteuudistusta valmistelevien päättäjien katse kohdistuu juuri nyt Päijät-Hämeeseen. Suunnitteilla on yhteisyritys, jonka kanssa solmittavan sopimuksen arvo saattaa nousta jopa miljardiin euroon. Yhteisyrityksestä enemmistön omistaisi mukaan valittava terveysyritys ja vähemmistön kuntien yhteinen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus käsittelee hanketta maanantaina kokouksessaan. Jos hallitus valtuuttaa virkamiehet valmistelemaan kokonaisuutta, virkamiehet alkavat työstää hankintamenettelyä.

Yhteisyrityksen piirissä olisi koko maakunnan laajuudessa noin yhdeksän prosenttia kuntayhtymän kokonaisbudjetista. Tämä tarkoittaa noin 65 miljoonaa euroa vuodessa. Aluksi summa on jonkin verran pienempi, koska mukana on vain osa kunnista ja hanke laajenisi kolmessa vaiheessa vuosina 2021 ja 2022.

Yleensä laajoja yhteisyrityksiä koskevat sopimukset on solmittu 10–15 vuodeksi, ja optiovuosineen jopa 20 vuoden mittaisia sopimuksia on solmittu. Päijät-Hämeessä 10-vuotisen sopimuksen arvo olisi karkeasti arvioiden noin 600 miljoonaa euroa ja 15-vuotisen sopimuksen noin miljardi euroa.

Hankinnan pituutta, hintaa tai muita ehtoja ei ole vielä päätetty. Jos hankinta etenee, sopimukseen kirjataan hankintalain ja valmistella olevan soteuudistuksen mukaiset irtisanomisehdot.

– Hankinta on monivaiheinen ja vaativa, mutta meillä on paljon kokemusta erilaisista kilpailutuksista. Koko hankinta suunnitellaan maakunnan laajuisena, vaikka aluksi siitä toteutuvat Lahtea ja Kärkölää koskevat osuudet, hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola toteaa.

Ensi vaiheessa sopimus koskisi noin 124 000 asukasta ja vuoden 2022 lopussa 188 000 asukasta.

Vasta valmistelun aikana selviävät hankintamenettelyn yksityiskohdat, esimerkiksi käytetäänkö neuvottelumenettelyä ja käänteistä kilpailutusta. Kun yhteisyrityksen yrityskumppani on selvillä, hankkeen yksityiskohtainen toteutus etenee kumppanin kanssa. Mukaan tuleva yritys on tarkoitus ratkaista kesäkuussa.

Jos yhteisyritys etenee, mukaan todennäköisesti pyrkivät Suomen suurimmat terveysyhtiöt Mehiläinen ja Terveystalo. Pihlajalinna on toteuttanut monia yhteisyrityksiä kuntien kanssa, mutta Mehiläinen on nyt tehnyt yrityksestä ostotarjouksen.

Suunnitelma kiinnosti toimittajia perjantaina pidetyssä sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa, jossa Krista Kiuru (sd.) arveli, että Päijät-Hämeessä on ehkä unohdettu perustuslain reunaehdot. Perustuslaki määrää, että julkisen palvelutuotannon on oltava riittävän suurta, mutta epäselvää on se, mikä lasketaan riittäväksi.

Marina Erhola tulkitsee hanketta toisin kuin Krista Kiuru.

– On ymmärrettävää, että ministeri kantaa huolta sote-reformin viemisestä maaliin. Kunnat eivät kuitenkaan voi loputtomiin odotella valtakunnallisia ratkaisuja. Lisäksi Päijät-Hämeen hanke toteuttaa kaikkia keskeisiä Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman tavoitteita, Erhola sanoo.

Hanke kohdistuu nimenomaan peruspalveluihin ja sen on tarkoitus parantaa näiden palvelujen saatavuutta. Lääkärien ja sairaanhoitajien lisäksi hanke koskee suun terveyttä, päihdeneuvontaa, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja ja fysioterapiaa. Jo aiemmin Päijät-Hämeessä on tehty koko maakunnan kattava päätös sotekeskusten verkosta.

Yhteisyrityksen perustamisella tai muulla ratkaisulla on kuitenkin kiire, sillä useissa ulkoistetuissa palveluissa sopimuskaudet loppuvat ensi kesänä.

– Jo nyt puolet Päijät-Hämeen avosairaanhoidosta on ulkoistettu, eikä näitä palveluja lyhyellä aikavälillä pystytä ottamaan takaisin kuntien hoidettavaksi. Tarkoitus on ottaa nykyiset pirstaleiset ulkoistukset yhteen ja alkaa määrätietoisesti kehittää kokonaisuutta yhteisyrityksessä. Erikoissairaanhoito jää tämän ulkopuolelle ja se on lähes kokonaan kuntayhtymän hoidossa, Erhola selittää.

Erhola katsoo, että palvelujen kehittäminen on järkevää ja kustannustehokasta yhteisyrityksessä sen sijaan, että kuntien kumppaneina ovat kilpailutusten myötä määräajoin vaihtuvat kilpailijat.

– Alueen kuntien rahoituskyky on rajallinen. Palveluita pitää kehittää kuntien maksukyvyn mukaan, mutta samaan aikaan palvelujen saatavuutta pitää parantaa. Tässä digitaaliset palvelut ovat keskeisessä asemassa, hän toteaa.

Suuret terveysyhtiöt ovat viime vuosina laajentaneet voimakkaasti digitaalisia neuvontapalvelujaan ja tuoneet käyttöön lääkäreiden ja hoitajien etävastaanottoja. Lisäksi yrityksillä on tarjolla monia oman terveyden seurantaan kehitettyjä työkaluja.

– Sen sijaan että kamppailemme koko ajan yksityisiä yrityksiä vastaan, voimme ryhtyä yhteistyöhön. En näe, että tästä asiasta pitäisi tai kannattaisi kiihkoilla, Erhola sanoo.