Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on jatkanut kasvuaan, eläkevakuuttaja Ilmarinen kertoo.

Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilmariseen viime vuonna lähes seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän, kaikkiaan reilut 11 000. Kasvu hidastui kuitenkin vuoden 2018 tasosta, jolloin työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi Ilmarisessa yhdeksän prosenttia.

Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeiden syyt olivat mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Eniten lisääntyivät mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. Niissä kasvua edellisvuodesta oli noin 20 prosenttia.

– Mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet olivat ensimmäistä kertaa suurin diagnoosiryhmä Ilmarisen myöntämissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu jäi puolestaan vähäiseksi, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo tiedotteessa.

Myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi Ilmarisessa eniten sekä nuorempien että iäkkäämpien ikäryhmissä. Voimakkainta kasvu oli alle 40-vuotiaille mielenterveyssyistä myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä.

– Mielenterveyssyiden vuoksi eläköidytään keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa. Masennus on ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Myös yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyivät merkittävästi. Valtaosa muutoksesta johtui tuki- ja liikuntaelinten ja muiden fyysisten sairauksien perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntymisestä. Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi kuitenkin myös tässä ikäryhmässä.

– Iäkkäämpien kohdalla pitkään jatkunut työttömyys ja nykytyöelämän tiukat vaatimukset ovat myös osasyynä työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvuun.

Työkyvyttömyys aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien kustannukset. Työkykyriskien ennakoinnilla ja hallinnalla voidaan tukea työssä jatkamista ja pidentää työuria, mikä hyödyttää niin työntekijöitä, työnantajia kuin koko yhteiskuntaa.

– Jokainen ennaltaehkäisty työkyvyttömyyseläke on paitsi inhimillisesti tärkeä myös säästää yhteisiä varojamme.

Työpaikoilla onkin syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota henkilöstön työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Halosen mukaan työkykyjohtaminen vaatii suunnitelmallisuutta, tahtoa, resursseja ja yhteistyötä.

– Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on merkittävässä roolissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn haasteisiin puututaan, sitä todennäköisemmin mahdollinen työkykyongelma saadaan taklattua ja sitä todennäköisemmin ihminen pysyy työkykyisenä eläkeikään asti.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.