Kaikille avoin ja ilmainen kurssi pureutuu Suomen ja maailman terveydenhuollon kipupisteisiin. Päättäjille, lääkäreille, hoitajille ja opiskelijoille suunnattu kurssi esittelee vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon perusteet, jotka voisivat auttaa myös koronakriisin hoitamisessa.

Teknologian kehitys, sairaanhoidon kasvavat kustannukset, koronakriisi ja ikääntyvä väestö ovat osoittaneet, että Suomen ja koko maailman terveydenhuolto kaipaa kipeästi uudistumista. Ratkaisu voisi löytyä vaikuttavuusperusteisesta terveydenhuollosta, jota opettaa maksuton ja kaikille avoin verkkokurssi Rethinking health: Vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon perusteet.

Vaikuttavuusperusteisen taudinmäärityksen ja hoidon periaatteet kannattaa ottaa haltuun jo varhain.

Kurssi julkaistiin englannin kielellä syksyllä 2020. Jo lähes tuhat lääkäriä, hoitajaa sekä muuta terveydenhuollon tulevaisuudesta kiinnostunutta suorittavat kurssia. Kurssin suorittaneet saavat halutessaan kaksi opintopistettä Helsingin yliopiston avoimesta yliopistosta.

Idea verkkokurssista syntyi syksyllä 2019, kun Gesund Partnersin asiantuntijat havaitsivat, että keskustelu vaikuttavuusperusteisesta terveydenhuollosta on vaikeaa ammattilaisillekin. Vaikka ihmiset periaatteessa keskustelevat samoista asioista, he puhuvat niistä eri termein tai tarkoittavat termeillä puhujasta riippuen eri asioita.

– Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto on jo vuosia ollut alan puhutuin käsite, ja se voisi olla ratkaisu useisiin alan ongelmiin. Suomi voisi olla vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon mallimaa, kurssin ideointiin osallistunut lääkäri, väitöskirjatutkija ja Gesund Partnersin konsultti Anni Karjala sanoo.

Vaikuttavuusperusteisessa ajattelussa tuloksia mitataan ihmisen elämänlaadun ja hoidon lopputuloksen, ei tehtyjen toimenpiteiden perusteella. Malliin kuuluu myös kokonaisvaltainen tapaturmien ja sairauksien ennaltaehkäisy. Lääkäri Karjalan mukaan vaikuttavuusperusteinen hoito voisi tuoda uusia näkökulmia myös koronakriisiin.

Esimerkiksi taudin pitkittyneet oireet saattavat vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun voimakkaasti, minkä mittaaminen ja huomioiminen kuntoutuksessa olisi ensiarvoisen tärkeää.

Strategia-, design- ja teknologiayhtiö Reaktor vastaa kurssin teknisestä toteutuksesta ja käyttäjäkokemuksesta. Yhtiö on panostanut viime vuosina merkittävästi terveydenhuollon, lääketeollisuuden ja elämäntieteiden hankkeisiin.

Reaktor tunnetaan myös Helsingin yliopiston kanssa tehdystä Elements of AI -kurssista, jonka tavoitteena on opettaa tekoälyn perusteet yhdelle prosentille väestöstä. Yhtiön koulutusliiketoimintayksikkö Reaktor Educationin tavoitteena on tiedon demokratisointi, jotta kansalaisilla ja eri alojen ammattilaisilla on riittävät työkalut osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Käynnissä on maailmanlaajuinen murros, jota pandemia vain kiihdyttää. Iso osa työn ohella tapahtuvasta oppimisesta tulee siirtymään verkkoon lähivuosina, Reaktor Education -liiketoimintayksikön johtaja Ville Valtonen sanoo.

Kurssin sisältöä on suunniteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tavoitteena on, että sen käyvät kaikki sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja parhaimmillaan myös jo ammatissa toimivat.

– Vaikuttavuusperusteisen taudinmäärityksen ja hoidon periaatteet kannattaa ottaa haltuun jo varhain. Kyse on keskeisistä yleisperiaatteista, jotka nuorten ammattilaisten kannattaa tuntea voidakseen osallistua täysipainoisesti palvelujärjestelmän kehittämiseen, Helsingin yliopiston professori Minna Kaila sanoo.

Kurssia sponsoroivat yksityinen sote-palveluntarjoaja Mehiläinen sekä lääkeyhtiöt Novartis ja Janssen Finland yhdessä lääkinnällisiä laitteita valmistava Johnson & Johnson Finlandin kanssa.

Lue seuraavaksi: