Erikoislääkärikoulutus on työssäoppimista maamme sairaaloissa, terveyskeskuksissa, yksityisillä lääkäriasemilla ja muissa terveydenhuoltoyksiköissä.

Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) ja Suomen Lääkäriliiton tekemä selvitys paljasti viidettä kertaa Suomen parhaat erikoistuvien lääkärien koulutuspaikat. Viidellä tähdellä palkittiin keskiviikkona yhteensä 66 koulutuspaikkaa.

Katso kaikki sijoitukset kyselyssä täältä.

Viiden vuoden aikana monet koulutuspaikat ovat tehneet merkittäviä panostuksia erikoistuvien lääkärien koulutusoloihin, kertoo Suomen Lääkäriliitto. Tänä vuonna Vuoden nousija -tittelin saa järjestyksessä jo toinen koulutuspaikka.

“Kun Koulutuspaikkakysely vuonna 2017 lanseerattiin, juuri tällaisia edistysaskelia toivoimme pääsevämme näkemään”, sanoo NLY:n puheenjohtaja Riku Metsälä tiedotteessa.

Verkkokysely toteutettiin marraskuussa 2021. Kohderyhmänä olivat yleislääketieteen erityiskoulutusta tai erikoislääkärikoulutusta suorittavat eli ammatillisessa jatkokoulutuksessa olevat lääkärit. Vastaajia oli yhteensä 1557.

Puolet sai ohjausta ainakin kerran kuukaudessa

Perehdytysjaksolla uuden työntekijän tulisi voida tutustua uuteen työympäristöön ja sen toimintatapoihin tuetusti. Kyselyyn vastanneista kolmannes kertoo perehdytyksen kestäneen vain korkeintaan yhden työpäivän. Vastaajista 35 prosenttia arvioi perehdytyksensä olleen heikolla tai tyydyttävällä tasolla.

“Puutteellisella perehdytyksellä voi olla kauaskantoiset seuraukset”, Metsälä muistuttaa.

Perehdytyksessä erikoistuvan lääkärin tulisi määritellä työskentelyjaksolleen tavoitteet yhdessä henkilökohtaisen lääkärikouluttajansa kanssa. Selvityksen mukaan erikoistuvista lääkäreistä puolet tekee näin.

“Ilman tavoitteita ei ole tehokasta oppimista”, NLY:n koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Katariina Kökkö sanoo.

“Välitöntä konsultaatioapua on yleensä tarjolla kuten kuuluukin, mutta nämä kontaktit ovat lyhytkestoisia ja satunnaisia. Tarvitaan säännöllistä ohjausta, jota antaa erikoistuvan lääkärin työskentelyä seuraava erikoislääkäri.”

Kyselyyn vastanneista puolet sai ohjausta säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. Se on useampi kuin aiemmin, mutta matkaa on vielä.

“Olisi se toinenkin puolikas tavoitettava”, Kökkö sanoo.

Hyvinvoiva nuori lääkäri kokee tuleensa kuulluksi

Selvityksen mukaan lähes 60 prosenttia nuorista lääkäreistä kokee itsensä lopen uupuneeksi työssään vähintään kuukausittain ja joka viides viikoittain tai jopa päivittäin. Kuormitusta lisäävät muun muassa epäinhimillinen työmäärä ja seniorituen puute.

Suosituimmissa koulutuspaikoissa lähiesihenkilöt ja koko johtoporras saavat kiitosta.

“Hyvinvoiva nuori lääkäri kokee tulevansa kuulluksi ja hänelle tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön. Kenenkään ei pitäisi tulla kohdelluksi heittopussina, kuten moni vastaaja asemaansa kuvaa”, toteaa Kökkö.

”Kenenkään ei pitäisi tulla kohdelluksi heittopussina.”

Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro uskoo, että koulutukseen panostamisesta voi olla apua myös tiettyjen kriittisten erikoisalojen lähivuosina uhkaavaan osaajapulaan. Näitä aloja ovat esimerkiksi psykiatriset alat ja ns. laboratoriolääketieteen alat.

”Erikoistumiskoulutuksen rakenteet ja rahoitus on turvattava myös uusilla hyvinvointialueilla. Laadukas koulutus ja ohjaus vaativat merkittävästi aikaa sekä aitoja panostuksia”, Heistaro painottaa.

LUE MYÖS: