Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin koronatestien uudesta tila- ja laitehankinnasta on syntymässä sekava soppa. Hus toteutti keväällä ison hankinnan ilman kilpailutusta, ja nyt se hakee hallitukseltaan lupaa uuteen jättihankintaan ilman kilpailutusta.

Kyse on arvoltaan noin sadan miljoonan euron hankinnasta, jolla Hus vuokraisi tiloja ja laitteita koronavirusanalytiikkaa varten Synlab Oy:lta kymmeneksi kuukaudeksi. Lisäksi sopimukseen liittyisi viiden kuukauden optiokausi, joka kasvattaisi sopimuksen arvon yhteensä 150 miljoonaan euroon.

Sopimus nostaisi Husin analyysikapasiteettia 10 000 testillä vuorokaudessa 22 000 testiin. Valtakunnallinen testauskapasiteetti olisi Husin laskelmien mukaan tuolloin yli 30 000 testiä päivässä.

Hankinta koskee niin kutsuttuja PCR-testejä, joita Suomessa tekee vain kaksi yksityistä laboratoriota: Synlab ja sen kilpailija Vita Laboratoriot. Lisäksi PCR-testejä tekevät sairaanhoitopiirien omat keskuslaboratoriot.

Husin suunnittelema suorahankinta on Vitan toimitusjohtajan Jukka Hurmeen mukaan monella tapaa arveluttava.

– Harkitsemme vakavasti hankinnan viemistä markkinaoikeuteen, jos se toteutuu, Hurme sanoo.

Synlab Oy kuuluu kansainväliseen Synlab Groupiin, jolla on toimintaa 40 maassa. Hus hankki jo keväällä Synlabilta koronapandemiaan liittyviä palveluja vajaalla kymmenellä miljoonalla eurolla. Nyt kyse olisi arvoltaan kymmenkertaisesta hankinnasta. Tila- ja laitevuokra olisivat kymmenen miljoonaa euroa kuukaudessa.

Henkilöstöön, testeissä tarvittaviin reagensseihin ja logistiikkaan liittyvät kustannukset jäisivät Husin maksettaviksi. Tätä varten Hus haluaa lisärahoitusta toiset kymmenen miljoonaa euroa kuukaudessa.

Husin hallitus käsitteli koronavirusanalytiikan hankintaa maanantaisessa kokouksessaan, mutta palautti asian uudelleenvalmisteluun. Husin hallitus haluaa valtioneuvostolta kirjallisen sitoumuksen hankkeen rahoittamiseksi. Se haluaa valtioneuvostolta myös kirjallisen hankintapyynnön, joka sisältää perusteet suorahankinnan välttämättömyydelle ja kiireellisyydelle.

Suomeksi sanottuna Husin hallitus ei halua sitoa käsiään rahoitukseltaan epävarmaan hankkeeseen, joka saattaa ilman kilpailutusta toteutettuna olla myös hankintalain vastainen.

– Tässä koetellaan lievästi sanottuna hankintalain rajoja. Ei ole myöskään järkevää keskittää toimintoja näin voimakkaasti yhteen paikkaan, sillä laboratorion toiminnassa voi tulla häiriöitä. Niistä todennäköisin on reagenssien huono saatavuus. Tietynmerkkiset koneet vaativat tietynlaisia reagensseja, Jukka Hurme perustelee.

Hurmeen mukaan Vita Laboratoriot ilmoitti Husille jo huhtikuussa valmiutensa nostaa PCR-analyysimääriään. Hus ei ole ollut asiasta tarkemmin yhteydessä. Hurme ihmettelee myös vetoamista kiireeseen.

– Hus kilpailuttaa nytkin 5 000 koronanäytteenottoa päivässä. Sillä ei ollut siis niin kiire, että olisi yritetty käyttää suorahankintaa, Hurme toteaa.

Husin hallitus on varautunut kokoontumaan ylimääräiseen kokoukseen 21. syyskuuta. Jos valtioneuvostolta on saatu kirjallinen lupaus rahoista ja perustelut suorahankinnan välttämättömyydelle, Husin hallitus on myös valmis ensi viikolla päättämään asiasta.

Julkisia hankintoja sääntelee tiukasti hankintalaki, joka edellyttää hankintojen kilpailuttamista. Vaatimus koskee melko pieniäkin hankintoja, ja Husin valmistelema uusi hankinta ylittää reippaasti kynnysrajat.

Hankintalaissa on kuitenkin pykälä, jonka mukaan kilpailutusta ei tarvita, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa. Keväällä tehdyssä suorahankinnassa Hus vetosi juuri tähän lainkohtaan ja tilaajasta riippumattomaan, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneeseen äärimmäiseen kiireeseen.

Samaan pykälään vetosivat myös kunnat, jotka keväällä hankkivat suorahankintana esimerkiksi suojavarusteita sairaaloihin ja hoivakoteihin paikallisilta yrityksiltä ilman kilpailuttamista. Suojavarusteista oli tuolloin pulaa, mutta niitä oli nopeasti saatava työntekijöiden käyttöön.

Keväästä saakka jatkuneen koronapandemian vaatimaa testaamista tuskin enää voidaan pitää ennalta arvaamattomana. Toisaalta voidaan tulkita niin, että Sanna Marinin (sd) hallitus yllättäen tuplasi elokuussa päivittäisen testaustavoitteen 20 000 testiin. Lisäksi hallitus asetti hiljattain uusia tavoitteita rajavalvonnassa suoritettavaan testaukseen. Nämäkin vaativat uutta testauskapasiteettia, eikä hallituksen päätöksiä voinut ainakaan tarkasti ennakoida.

Rajaliikenteen valvonta ja matkustajien koronavirustestaus ovat Husin tulkinnan mukaan julkisen vallan käyttöä, jota on hoidettava viranomaistoimintana. Hankinnan esittelyaineistossa Hus väittääkin olevansa käytännössä ainoa toimija, joka voi hoitaa testausta näistä lähtökohdista, ja tällä se perustelee koko hankintaa.

– Ei ole kestävä ajatus, että vain Hus voisi hoitaa testausta. Karanteeniin määräämisen kaltaiset toimet tietystikin edellyttävät viranomaispäätöstä, mutta eivät testaaminen ja laboratoriopalvelut. Teimme monta vuotta esimerkiksi KRP:lle kaikki Suomen rattijuopumustapausten laboratoriotutkimukset lääkintäjuridisine lausuntoineen, muistuttaa Jukka Hurme.

Synlab Finlandin toimitusjohtaja Aarne Aktan arvioi, että Synlab on Suomessa ainoa yksityinen laboratorio, joka käytännössä pystyy nopeasti toteuttamaan näin suuren hankinnan.

– En ole hankintalain erityistuntija, mutta kun mahdollisia toimittajia on vain yksi ja on tarve nopeaan palveluiden käynnistämiseen, hankinta voidaan käsitykseni mukaan toteuttaa suorahankintana ilman kilpailutusta, hän toteaa.

Synlab on kesän aikana rakentanut tuntuvasti lisää analyysikapasiteettia, vaikka varmuutta testauksen lisäämisestä ei vielä silloin ole ollut. ”Syyskuun lopussa meillä on valmius 20 000 koronatestin analysointiin vuorokaudessa. Tästä 10 000 testiä voisi olla rajatestausta, 4 000 HUSille myytävää muuta testausta ja loput jäisivät vielä vapaaksi”, Aktan toteaa.

Rajatestaus voitaisiin Synlabin puolesta aloittaa jo viikon kuuluessa siitä kun sopimus on tehty.