Terveyspalveluja tuottava Terveystalo teki vuoden toisella neljänneksellä 0,5 miljoonan euron liikevoiton 209,2 miljoonan euron liikevaihdolla. Analyytikot olivat odottaneet noin kahden miljoonan euron tappiota 210,6 miljoonan euron liikevaihdolla.

Vuotta aikaisemmin yhtiö teki 16,7 miljoonan euron liikevoiton 258,6 miljoonan euron liikevaihdolla, joten liikevoitto laski vertailukaudesta 97,1 prosenttia.

Terveystalon vuoden ensimmäiset viikot sujuivat vielä hyvin, mutta korona­epidemia ja varsinkin sen vuoksi tehdyt rajoitustoimet iskivät yhtiöön voimalla maaliskuun viimeisellä kolmanneksella. Terveystalo antoi 20. maaliskuuta tulosvaroituksen. Huhtikuussa yksityisasiakkuuksien liikevaihto laski noin 30 prosenttia vertailukaudesta.

Epidemian tuomat vaikeudet jatkuivat myös huhti–kesäkuussa, kertoo toimitusjohtaja Ville Iho.

– Toisen vuosineljänneksen kysyntä laski koronan vaikutuksesta sekä kiireettömissä hoidoissa että akuuteissa sairauksissa. Erilaisiin infektioihin sekä elintapasairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin liittyvissä lääkärikäynneissä lasku oli erityisen voimakas. Lisäksi suun terveyden toimintaa jouduttiin rajoittamaan voimakkaasti.

Iho uskoo osan asiakkaista palaavan, kun koronakriisi hellittää otteensa.

Pitkäaikaissairauksiin, suun terveyteen ja yleisesti kiireettömiin hoitoihin liittyvä kysynnän lasku on suurelta osin siirtynyttä kysyntää, joka asiakaspalveludatamme mukaan on alkanut purkautua. Heinäkuusta alkaen kiireettömän hoidon varaukset syksylle ovat alkaneet kasvaa nopeasti, Iho kertoo.

Terveystalo on tehnyt pitkän liudan toimenpiteitä kannattavuuden ja rahavirran turvaamiseksi epidemian aikana. Ulkopuolisia palveluostoja on jäädytetty, investoinnit arvioitu uudelleen, ja pienempiä yksiköitä suljettu, jos niiden kannattavuus on ollut heikko.

– Sopeutimme myös henkilöstömäärää yksikkö- ja palvelukohtaisesti alentuneen kysynnän mukaan lomautuksilla, Iho sanoo.

Rahoituksensa turvatakseen Terveystalo sopi kesäkuussa 40 miljoonan euron lisärahoituksesta.

Varaudumme tarvittaessa jatkamaan sopeuttamistoimia, jos kysynnässä tapahtuu uudelleen heikentymistä syksyn aikana, Iho kertoo.

Ville Iho aloitti Terveystalon toimitusjohtajan työt joulukuussa. Hän on tehnyt työurastaan valtaosan Finnairilla.

Terveystalo päivitti taloudellisia tavoitteitaan jo 6. toukokuuta ensimmäisen kvartaalin osavuosikatsauksen julkaisun yhteydessä. Vuosikasvun vähimmäistavoite laski viiteen prosenttiin aiemmasta 6–8 prosentista. Tavoite ­osingonjakosuhteeksi nousi vähintään 40 prosenttiin aiemmasta 30 prosentista.

Nyt Terveystalo toistaa, että markkinaympäristö on lyhyellä aikavälillä yhä epävarma. Kysynnän elpyminen normaalille tasolle vuoden 2020 toisella vuosipuoliskolla edellyttäisi, ettei uusiin merkittäviin rajoitustoimiin jouduta ja kuluttajakäyttäytyminen normalisoituu. Yritysasiakkuuksissa kysynnän elpyminen normaalille tasolle edellyttäisi, ettei uusiin merkittäviin liikkumista koskeviin rajoitustoimiin jouduta ja työpaikoilla palataan kohti normaalimpaa arkea.

”Akuutin ja ei-kiireellisen sairaudenhoidon kysynnän palautuminen on epävarmaa mutta ennaltaehkäisevien ja lakisääteisten työterveyspalveluiden kysyntä normalisoituu. Etänä tuotettavien palveluiden kysyntä kasvaa merkittävästi. Merkittävät muutokset työllisyydessä voivat heijastua pohjalla olevaan kysyntään”, osavuosikatsauksessa sanotaan.

Julkisen sektorin kysynnän työterveydessä, palvelumyynnissä ja henkilöstöpalveluissa Terveystalo ennakoi normalisoituvan.

Merkittävät muutokset työllisyydessä voivat vielä heijastua pohjalla olevaan kysyntään.

Hallituksen sote-uudistukseen liittyvä lakipaketti on lähetetty lausuntokierrokselle. Paketti sisältää yksityisille terveysalan toimijoille ikäviä ehdotuksia. Isoimpia ulkoistuksia oltaisiin jopa mitätöimässä. Lakipaketin pitäisi olla eduskunnassa joulukuussa.

Toimitusjohtaja ­Iho sanoi Kauppalehdessä 24. kesäkuuta, että lakipaketin läpi­meno ei olisi Terveys­talon kannalta katastrofi. Yhtiö ei Ihon mukaan ole riippuvainen ulkoistuksista.

– Meidän reilun miljardin euron liikevaihdosta ulkoistusten osuus on alle sata miljoonaa euroa, josta uhanalaista toimintaa on pieni osa. Jos ne päättyisivät, vaikutus katteeseen olisi häviävän pieni, Iho totesi kesäkuussa.

Terveystalo oli jo ennen koronakriisiä investoinut voimakkaasti digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Toukokuussa yhtiö arvioi, että perusterveydenhuollon lääkärivastaanotoista jopa 60–70 prosenttia voidaan toteuttaa nykyteknologian avulla etänä.

Huhti–kesäkuun osavuosikatsauksessa terveystalo arvioi, että etänä tuotettavien palveluiden kysyntä kasvaa merkittävästi. Katsauskaudella etävastaanottojen määrä moninkertaistui yli 146 000 käyntiin.