Suomen Lääketieteen Säätiö on myöntänyt 2,4 miljoonaa euroa apurahoja 183 tutkijalle ja tutkimushankkeelle.

Eniten apurahoja myönnettiin syöpäsairauksien sekä lastentautien ja tartuntatautien tutkimukseen.

Perinteisen apurahojen lisäksi säätiö jakoi 60-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi 350 000 euroa Tulevaisuuden uhat -apurahoina uusille tutkimusavauksille, jotka tähtäävät tuleviin terveysuhkiin varautumiseen.

– Käynnissä oleva pandemia osoittaa, miten valtava merkitys tutkitulla tiedolla on. On tärkeää, että meillä Suomessa tehdään korkeatasoista tutkimusta ja pystymme osallistumaan kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Globaalit haasteet voitetaan vain yhdessä, Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Oskari Heikinheimo sanoo tiedotteessa.

Heikinheimo muistuttaa, että kotimaista lääketieteellistä tutkimusta tarvitaan, jotta Suomessa säilyy kyky kehittää nopeasti tarvittavaa diagnostiikkaa, mallintamista, hoitoja, rokottamista sekä epidemian etenemistä hillitseviä keinoja.

Yhden kolmesta Tulevaisuuden uhat -apurahasta, 150 000 euroa, sai Helsingin yliopiston immunologian dosentti, lääketieteen tohtori Eliisa Kekäläinen. Hän etsii selitystä covid-19-infektioon liittyvään imusolujen vähenemiseen.

– Kukaan ei oikein tiedä, mistä valkosolujen vähäisyys covid-19-potilailla johtuu. Se on haastava ilmiö, sillä T-imusolut ovat juuri niitä, joiden pitäisi nitistää virustartunnan saaneet solut, Kekäläinen kuvailee tiedotteessa.

Immunologian alan perustutkimukseen keskittynyttä tutkimusryhmää johtava Kekäläinen selvittää, aiheuttaako koronavirus tuhkarokon tavoin potilaan soluille immunologisen muistinmenetyksen. Tällöin koronavirusinfektio voisi yksilön huomaamatta heikentää esimerkiksi aikaisemmin saatujen rokotteiden antamaa suojaa.

– Koronan osalta ei vielä tiedetä, voiko se aiheuttaa tällaista immunologista muistinmenetystä. Jos näin on, ihmiset pitäisi rokottaa toistamiseen, Kekäläinen kuvailee.