Pääosin yhdysvaltalaisella datalla tehty laaja yli 230 000 koronapotilaan terveystietoihin perustuva tutkimus osoitti, että joka kolmas (34%) taudistaan elossa selvinnyt kärsi psyykkisistä tai neurologisista häiriöistä kuuden kuukauden sisällä infektiosta. Kyse oli diagnosoiduista häiriöistä.

Tutkijat tarkkailivat neljäätoista eri diagnoosia, joista kaikkein yleisimmiksi osoittautuivat ahdistuneisuus ja masennus, kertoo Reuters. Tutkijat eivät osanneet vielä sanoa, millä mekanismilla koronavirus aiheuttaa psyykkisiä ja neurologisia oireita, joten jatkotutkimusta kaivataan.

Koronan jälkioireista aivoinfarktit, dementia ja muut neurologiset häiriöt olivat harvinaisempia kuin psyykkiset oireet. Silti niitäkin esiintyi tilastollisesti merkittävästi, varsinkin covid-19-infektion vakavaa muotoa sairastaneilla.

– Vaikka yksilön riski suurimpaan osaan korona jälkioireista on vain pieni, niin ilmiön vaikutus koko yhteiskuntaan saattaa olla merkittävä, tutkimuksen johtajiin kuuluva Oxfordin yliopiston psykiatrian professori Paul Harrison sanoo Reutersilla.

Koronapotilaiden yleisin jälkioire oli ahdistuneisuus.

Tutkimus julkaistiin juuri Lancet Psychiatry -tiedelehdessä.

Jälkioireilu oli merkittävästi yleisempää covid-19-potilailla kuin vertailuryhmällä, joka koostui influenssaa tai muita hengitystieinfektioita saman aikajakson aikana sairastaneista.

Koronapotilaiden yleisimmät jälkioireet olivat ahdistuneisuus (17%) ja mielialan lasku (14%). Niiden esiintyminen ei riippunut siitä, oliko potilas sairastanut lievän vai vakavan infektion.

Tehohoitoon joutuneista koronapotilaista 7 prosenttia sai kuuden kuukauden sisällä taudista aivoinfarktin ja kahdella prosentilla diagnosoitiin dementia.