Pyöräilijän voi syksyllä yllättää liukkaudellaan paitsi musta jää, myös esimerkiksi märät lehdet asfaltilla.

– Aiempaa useampi vaikuttaa jatkavan työmatkapyöräilyä pidemmälle syksyyn ja talven yli. Suosiota lisää varmasti kuntoilutrendi, mutta myös pyöräilyn ekologisuus. Halu vältellä julkisia kulkuneuvoja korona-aikana lisää todennäköisesti pyöräilyä entisestään tänä syksynä, arvioi korvausjohtaja Anssi Ranta Ifistä tiedotteessa.

Ylivoimaisesti suurin osa, yli 80 prosenttia, pyöräilytapaturmista on kaatumisia, joissa ei ole muita osapuolia mukana. Yhteentörmäys auton kanssa aiheuttaa alle 10 prosenttia tapaturmista. Tiedot käyvät ilmi Ifin vuosien 2017–2020 työmatkatapaturmatilastoista.

Tyypillisesti vahinkojen taustalla on pimeys, liukkaus tai molemmat yhdistettynä liian suureen tilannenopeuteen. Tapaturmia sattuu etenkin kurveissa ja risteyksissä, joihin tullaan kovaa ja joissa jarrutetaan äkkiä.

Naiset loukkaantuvat työmatkalla pyöräillessä miehiä useammin: kaikista pyöräilytapaturmista naisten osuus on yli 60 prosenttia. Riski joutua haaveriin kasvaa naisilla iän myötä, ja eniten vahinkoja sattuu 50–60-vuotiaille.

Viime vuosina miesten osuus talvikuukausina sattuvista pyöräilytapaturmista on kuitenkin ollut kasvussa.

Eniten pyöräilytapaturmista aiheutuu erilaisia haavoja, seuraavaksi yleisimpiä vammoja ovat ruhjeet, nyrjähdykset ja murtumat. Vaarassa ovat erityisesti jalat ja kädet, mutta alttiina on toki koko keho. Myös päävammoja sattuu valitettavasti jonkin verran.

Pyöräilytapaturma aiheuttaa Ifin tilastojen perusteella keskimäärin 8 päivän sairauspoissaolon. Pisimpiä, keskimäärin 35 päivän sairauspoissaoloja aiheuttavat murtumat. Iän myötä sairauspoissaolot hieman pidentyvät todennäköisesti vammojen paranemisen hidastumisen myötä – pisimpiä sairauspoissaolot ovat yli 55-vuotiailla pyöräilytapaturmaan joutuneilla.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti?

Kirjautumalla tästä saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.