Geriatriksi valmistuva neurologi Juha Puustinen on sisäänajovaiheessa uudessa työssään Porin perusturvan geriatrian vs. ylilääkärinä.

Työhön kuuluu geriatrisen ja neurologisen kuntoutuksen ja poliklinikan konsultointi- ja koulutustehtävien lisäksi tutkimusta, joten työnkuva on laaja.

Keväästä tulee siis hektinen. Työn lisäksi Puustinen kuuluu esimerkiksi Lääkitysturvallisuuden vaikuttaja 2019 -kampanjan raatiin.

Kyseessä on Mediuutisten järjestämä toukokuun loppuun asti kestävä uudenlainen kampanja, jossa etsitään tavalla tai toisella lääkitysturvallisuutta parantaneita henkilöitä, tiimejä, malleja ja tekoja.

Niitä voi kuka tahansa ilmiantaa netissä osoitteessa www.mediuutiset.fi/lääkitysturvallisuus.

Kampanjan luonne innostaa Puustista.

– Monesti esimerkiksi vanhustenhoidossa keskitytään vain siihen, mikä on huonosti. Tässä kampanjassa pyritään positiiviseen vaikuttamiseen.

Helsingin yliopiston kliinisen lääkehoidon dosentti Puustinen etsii tuoreita ajatuksia lääkehoitoprosessien parantamiseen.

Porin perusturvakeskus on Puustisen johdolla käynnistämässä tutkimusta, jossa avoapteekkien henkilökunta arvioi kotihoidon aloittavien asiakkaiden lääkityksen.

Kotihoidon ikäihmisillä on usein tarpeetonta ja sopimatonta lääkekuormaa, riskilääkkeitä ja päällekkäistä lääkitystä, jotka eivät ole oikein kenenkään hallinnassa.

Kolmen porilaisen avoapteekin farmaseutit katsovat nyt potilaiden lääkityksiä heidän taustatietojensa ja kliinisten mittareiden valossa.

– Keräämme tiedot asiakkaiden tilanteesta ja siitä, miten lääkärit reagoivat farmaseuttien arvioihin.

Tutkimus käynnistynee syksyllä, kun eettiset luvat on saatu ja henkilökunta koulutettu.

Aikaisemmin esimerkiksi Lohjalla tehdyssä hiukan vastaavanlaisessa Kelan rahoittamassa interventiotutkimuksessamme kävi ilmi, että lääkityksen arviointi oli tarpeen 55 prosentilla kotihoidon asiakkaista.

Lääkearviointien kohdentamiseen ei ole vielä olemassa seulontatapoja. Tähän pulmaan haetaan ratkaisua Satakunnan ammattikorkeakoulun tekoälytutkimusryhmässä.

– Olemme käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on hyödyntää tekoälyä sen seulomisessa, kenen kotihoidon asiakkaan lääkitys kaipaa uudelleenarviointia.

Taustalla on tietoisuus kotihoidon rajallisista resursseista; ei ole mahdollista, että lääkäri–hoitaja–farmaseutti-tiimi tarkistaisi jokaisen potilaan lääkityksen erikseen.

– Tarvitaan kevyempiä keinoja, jotka eivät aiheuta lisätöitä lääkäreille.

Puustinen visioi tulevaisuutta: kotihoidon hoitajat arvioivat silloin säännöllisesti strukturoiduilla mittareilla potilaiden lääkitystietoja. Tekoäly tunnistaa tästä aineistosta riskitapaukset, jotka ohjataan eritasoisiin lääkityksen tarkastuksiin tai suoraan lääkärin vastaanotolle.

Tarvitaan kevyempiä keinoja, jotka eivät aiheuta lisätöitä lääkäreille.

– Tämä on uutta ja ehkä totta joskus vuosien päästä.

Ensimmäinen askel on kuitenkin otettu.

Puustisen pitää heinäkuussa päättää, palaako hän Satasairaalan neurologian osastonylilääkäriksi virkaansa.

Myös neurologian osastolla kliininen farmasia on ollut Puustisen kiinnostuksen kohde. Hän on lääketieteellisenä johtajana, kun Tampereen yliopistoon vuoden alussa yhdistynyt Tampereen teknillinen yliopisto testaa porilaisia Parkinsonin tautia sairastavia potilaita älylaitteella.

– Parkinsonin taudissa lääkityksen vaikutus ei ole tasainen. Potilas on välillä pakkoliikkeinen ja sitten taas täysin jäykkä.

Potilaiden tilaa ja liikkumista kotonaan tarkkaillaan kolmen vuorokauden ajan liiketunnistinrannekkeen, älypohjallisten ja tavalliseen kännykkään ladatun ohjelman avulla.

Seurannassa etsitään lääkitysten tehoja seulomalla esiin mallia tavassa, jolla potilaiden tila vaihtelee. Heidän motoriikastaan saadaan etänä ympärivuorokautinen tieto sairaalaan.

Puustinen näkee teknologiassa suuria mahdollisuuksia.

– Parkinson-potilaan lääkitystä voi tulevaisuudessa korjata etänä. Mallia voisi hyödyntää myös esimerkiksi kaatumisriskissä olevilla vanhuksilla.

Tampereen yliopiston lisäksi Parkinson-tutkimukseen osallistuu tutkijoita Harvardin ja Münchenin yliopistoista. Se ilahduttaa Puustista.

– Kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa tutkimusta voi nykyisin tehdä vaikka terveyskeskuksesta käsin.

***

Mediuutiset etsii Lääkitysturvallisuuden vaikuttajaa 2019!

Haemme lääkitysturvallisuutta parantaneita tekoja ja ihmisiä niiden takana. Lääkitysturvallisuuden vuoden vaikuttajaa voi ehdottaa 31.5. asti kampanjasivuillamme. Ilmianna pieni ja suuri teko, joka on vaikuttanut myönteisesti lääkitysturvallisuuteen Suomessa.

Lääkitysturvallisuuden vaikuttaja 2019 palkitaan Mediuutisten järjestämässä juhlassa 12. syyskuuta. Valinnan tekee asiantuntijaraati, johon kuuluvat sosiaalifarmasian professori Marja Airaksinen; kliinisen lääkehoidon dosentti, ylilääkäri Juha Puustinen; Fimean ylilääkäri Päivi Ruokoniemi; Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler; Hus Apteekin lääkitysturvallisuuskoordinaattori Lotta Schepel; STM:n erityisasiantuntija Heidi Tahvanainen ja Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling.