Luusto heikkenee ikääntymisen myötä. Osa heikkenemisestä selittyy todennäköisesti liikunnan vähenemisellä.

– Erityisesti luuston kannalta tehokas, intensiivinen liikunta on iäkkäillä tyypillisesti vähäistä, väitöskirjatutkija Tuuli Suominen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo tiedotteessa.

Tässä tutkimuksessa iskutyyppisen harjoittelun hyödyt korostuivat erityisesti keski-ikäisillä, kun taas vanhemmilla ikäryhmillä erityisesti voimaharjoittelu saattaa olla tehokas tapa ylläpitää luustoa.

Suuritehoinen voimaharjoittelu, pikajuoksu ja hyppelyharjoittelu ovat luuston kannalta tehokkaita liikuntamuotoja myös vanhemmalla iällä. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, voidaanko tällaisella harjoittelulla estää tai hidastaa luuston vanhenemismuutoksia, sillä aiempia pitkittäistutkimuksia aiheesta ei ole tehty.

Säännöllisen voima- ja pikajuoksuharjoittelun yhteyttä luuston ikääntymismuutoksiin selvitettiin Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen ja liikuntatieteellisen tiedekunnan laajemmassa tutkimushankkeessa. Tutkimuksen seurantavaiheeseen osallistui 69 40–85-vuotiasta pikajuoksijamiestä, jotka harjoittelivat ja kilpailivat säännöllisesti tutkimuksen alkutilanteessa.

Tutkittavien sääriluun ominaisuuksia mitattiin tietokonetomografialla tutkimuksen alussa ja kymmenen vuoden kuluttua. Harjoittelun yhteyttä seurannan aikaisiin luustomuutoksiin selvitettiin vertailemalla säännöllistä voima-, pikajuoksu- ja hyppelyharjoittelua jatkaneita urheilijoita harjoittelua vähentäneisiin tai harjoittelun lopettaneisiin urheilijoihin.

Tutkimuksessa havaittiin, että säännöllinen voima- ja nopeusharjoittelu oli yhteydessä sääriluun lujuusominaisuuksien ylläpitämiseen tai jopa paranemiseen 10 vuoden seurannan aikana, kun taas harjoittelua vähentäneillä urheilijoilla luuston ominaisuudet heikkenivät.

Harjoittelun yhteys näkyi erityisen selvästi hohkaluun tiheydessä ja sääriluun varsiosan poikkileikkausgeometriassa, mikä tukee sekä iskutyyppisen harjoittelun että voimaharjoittelun hyödyllisyyttä.

– Vaikka urheilijoiden harjoittelu ei sovellu sellaisenaan kaikille ikääntyneille, oikein toteutettu voima- ja tehoharjoittelu on suositeltavaa kaiken ikäisille ja kuntoisille. Tässä tutkimuksessa iskutyyppisen harjoittelun hyödyt korostuivat erityisesti keski-ikäisillä, kun taas vanhemmilla ikäryhmillä erityisesti voimaharjoittelu saattaa olla tehokas tapa ylläpitää luustoa. Lihasvoima ja voimantuottoteho ovat tärkeitä myös kaatumisten ja niihin liittyvien murtumien ehkäisyssä, Suominen sanoo.

Tutkimus on osa laajempaa Athlete Aging Study -tutkimushanketta, joka selvittää pitkäaikaisen harjoittelun vaikutuksia tuki- ja liikuntaelimistön vanhenemiseen ja fyysiseen suorituskykyyn.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen akatemia, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Peurungan kuntoutussäätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Juho Vainion säätiö, Suomen kulttuurirahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö ja Alfred Kordelinin säätiö.