Hedelmöityshoitoja aloitettiin ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 noin 12 760 eli 3,8 prosenttia vuotta 2019 vähemmän, selviää THL:n tilastoista. Vuonna 2019 hedelmöityshoitoa aloitettiin noin 13 250.

– Koronavirusepidemian takia valtaosa klinikoista keskeytti väliaikaisesti hoitojen antamisen maaliskuussa 2020. Hoidot aloitettiin pääsääntöisesti uudelleen jo myöhemmin keväällä tai kesällä, joten hoitojen määrä vuositasolla näyttää notkahtaneen ainoastaan vähän, toteaa THL:n erityisasiantuntija Anna Heino tiedotteessa.

Vaikka hedelmöityshoitojen määrä kokonaisuudessaan laski, nousi luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä. Niiden osuus kaikista hoidoista oli vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan 22 prosenttia.

Vuoden 2020 ennakkotietojen mukaan julkisen sektorin osuus luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hoidoista oli 11,4 prosenttia, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

– Osa yliopistosairaaloista aloitti hoitojen tekemisen luovutetuilla sukusoluilla vuoden 2020 aikana. Näiden hoitojen määrä lisääntynee yhä lähivuosina. Tällä hetkellä onkin vielä mahdotonta sanoa, minkälaiselle tasolle luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä julkisella sektorilla lopulta vakiintuu, Heino kertoo.

Monisikiöisten synnytysten osuus on laskenut vuosikymmenten aikana merkittävästi. Tästä huolimatta hedelmöityshoitoihin liittyy yhä suurentunut monisikiöisyyden riski.

Hedelmöityshoidoista seuranneista synnytyksistä 1,9 prosenttia oli monisikiöisiä vuonna 2019. Vastaava osuus oli kuitenkin vielä 27 prosenttia vuonna 1993.

Monisikiöisyyden vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti alkioiden pakastamisen tehokkuus, minkä vuoksi yhden alkion siirtojen määrää on voitu lisätä merkittävästi. Vuonna 2019 kaikista alkion siirroista 96,7 prosenttia oli yhden alkion siirtoja. Yhden alkion siirtojen hoitotulokset ovat myös parantuneet.

– Suomessa sekä pakastettujen alkioiden siirtojen osuus että yhden alkion siirtojen osuudet ovat Euroopan kärkeä, ja ne vaikuttavat suoraan myös monisikiöisten synnytysten määrään. Monisikiöisten synnytysten osuus kaikista hedelmöityshoidoista seuranneista synnytyksistä ei Suomessa ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä matala kuin vuonna 2020, Heino kertoo.

Nykyinen hedelmöityshoitoja koskeva tiedonkeruu perustuu hedelmöityshoitoklinikoilta kerättävään tietoon muun muassa hoitojen lukumäärästä ja syntyneiden lasten lukumäärästä.

– Suomi on Euroopassa yksi harvoista maista, joissa hedelmöityshoidoista ei kerätä kattavaa tietoa valtakunnallisiin terveysrekistereihin. Niin sanottu syklipohjainen tiedonkeruu olisi tärkeää esimerkiksi hedelmöityshoitojen laadun ja saatavuuden tilastoinnin näkökulmasta. Nykyinen tiedonkeruu ei vastaa moneen tärkeään kysymykseen lainkaan, kertoo Heino.