Alueelliset erot syövästä selviytymisessä ovat kavenneet Suomessa. Tästä saatiin viitteitä Suomen Syöpärekisterin tutkimuksessa, joka tarkasteli miten syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut eroavat niin sairaanhoitopiirien sisällä kuin niiden välillä. Tarkastelussa oli mukana yksitoista yleisimpiin kuuluvaa syöpää.

Syövästä selviytymisen alueellinen vaihtelu sairaanhoitopiirien sisällä olevien kuntien kesken väheni vuosien 1997–2006 ja 2007–2016 välillä 18 prosentilla. Tutkimuksessa ei havaittu, että alueellinen vaihtelu olisi lisääntynyt minkään syöpätaudin kohdalla. Tulos heijastaa todennäköisesti tasavertaisuuden lisääntymistä syöpätutkimuksiin ja hoitoon pääsyssä.

Eturauhassyövässä potilaiden elossaololuku on korkea, keskimäärin 93 prosenttia.

Eniten erot tasaantuivat kohdunrungon, munasarja- ja eturauhassyövissä. Kohdunrungon syövässä kunnittaisten elossaololukujen vaihtelu puolittui ja potilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku on nykyisin yli 80 prosenttia. Eturauhassyövässä elossaololukujen vaihtelu melkein puolittui, mutta erojen pienenemisestä huolimatta vaihtelu on silti merkittävää. Eturauhassyövässä potilaiden elossaololuku on korkea, keskimäärin 93 prosenttia.

Suurta syövästä selviytymisen vaihtelu kuntien välillä oli myös maha-, munuais- ja maksasyövissä sekä ihomelanoomassa. Pienintä vaihtelu oli puolestaan rinta-, kohdunrungon, munasarja- ja miesten keuhkosyövissä.

Tutkimuksen mukaan elossaololuvut vaihtelevat enemmän nimenomaan sairaanhoitopiirien sisällä kuin eri sairaanhoitopiirien kesken. Kuntien välisestä elossaololukujen kokonaisvaihtelusta kaksi kolmasosaa selittyy sairaanhoitopiirien sisäisellä vaihtelulla. Tietyissä syöpätaudeissa potilaiden selviytymisessä oli silti selviä eroja myös sairaanhoitopiireittäin.

Elossaololukujen vaihtelu voi kuvastaa sitä, kuinka tietoisia ihmiset ovat syövän oireista ja millaista heidän terveyskäyttäytymisensä on.

Merkittävät erot selviytymisessä sairaanhoitopiirien välillä havaittiin miesten ihomelanoomassa, eturauhas- ja munuaissyövässä ja miesten ja naisten haimasyövässä.

̶ Tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa perusteellisesti selvitetty elossaololukujen vaihtelua kuntatason tarkkuudella, erikoistutkija Karri Seppä Suomen Syöpärekisteristä toteaa.

̶ Sairaanhoitopiirien sisäiset vaihtelut voivat heijastaa eroja perusterveydenhuollon palveluiden saatavuudessa eri kunnissa. Voi myös olla, että potilaan polussa perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon on joissakin kunnissa viiveitä. Lisäksi kuntien välinen elossaololukujen vaihtelu voi kuvastaa sitä, kuinka tietoisia ihmiset ovat syövän oireista ja millaista heidän terveyskäyttäytymisensä on.

Samat tekijät vaikuttavat luultavasti myös sairaanhoitopiirien väliseen syövästä selviytymisen vaihteluun, mutta sairaanhoitopiireittäin ilmenevissä eroissa voi olla kyse myös keskus- ja yliopistosairaaloiden erilaisista hoitokäytännöistä.

Tutkimus on julkaistu Acta Oncologica -tiedelehdessä kesäkuussa. Tutkimuksen tekoa ovat tukeneet Syöpäsäätiö ja LähiTapiola.