Neutropenia on solunsalpaajahoidon aiheuttama immuunipuutostila, joka johtaa osalla potilaista hengenvaaralliseen tulehdustilaan, sepsikseen. Väitöstutkimuksen mukaan niin sanottu pika-SOFA-menetelmä voi auttaa ennakoimaan kuumeisen neutropenian komplisoitumista akuuttia myelooista leukemiaa sairastavilla.

Keskeisiä elintoimintoja mittaava pika-SOFA-pisteytys (sequental sepsis-related organ failure assessment) on nopea menetelmä potilaan kliinisen voinnin ja tehohoidon tarpeen arvioimiseksi, kun epäillään vakavaa infektiota. Pika-SOFA huomioi potilaan tajunnantason, hengitystaajuuden sekä systolisen verenpaineen.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin takautuvasti akuuttia myelooista leukemiaa (AML) sairastavien potilaiden intensiivihoitoihin liittyvät kuumeiset neutropeniajaksot ja laskettiin kullekin hoitojaksolle sairaskertomusmerkintöjen perusteella pika-SOFA-pisteet. Kohonnut pistetaso 2 tai 3 oli vahvasti yhteydessä gram-negatiivisen bakteerin aiheuttamaan sepsikseen, korkeaan C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen ja tehohoidon tarpeeseen.

– Pika-SOFA:n käyttö vuodeosastolla voisi edesauttaa komplisoituvan kuumeisen neutropenian viiveetöntä tunnistamista yhdessä tulehdusmerkkiaineiden kanssa. Takautuvasti tulkituissa sairaskertomusmerkinnöissä on kuitenkin epävarmuuttta, joten pika-SOFA:sta tarvittaisiin eteneviä tutkimuksia AML-potilaiden kuumeisten neutropeniajaksojen seurannassa, Lappalainen toteaa tiedotteessa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös, ennustaako veren asymmetrisen dimetyyliarginiinin (ADMA) pitoisuus komplisoituneen kuumejakson kehittymistä. ADMAn on todettu ennustavan kuolleisuutta tehohoitopotilailla. Neutropenisilla potilailla ADMA-pitoisuudet olivat kuitenkin samaa tasoa sekä komplisoituneissa että komplisoitumattomissa kuumejaksoissa.

Tulosten perusteella ADMA ei sovellu ennustamaan kuumeisen neutropenian komplisoitumista tässä potilasryhmässä.

Lisäksi tarkasteltiin metabolomiikan keinoin verinäytteessä havaittavia aineenvaihdunnan eroja komplisoituneiden ja ei-komplisoituneiden kuumejaksojen välillä. Potilailla, joille kehittyi komplisoitunut kuumeinen neutropenia, sitrulliinitaso oli matalampi ja androgeenimetaboliitin sekä fosfolipidin PE(18:0/20:4) tasot korkeammat kuin potilailla, joille ei kehittynyt komplisoitunutta matalasoluvaihetta.

Metabolomiikan soveltamisesta tässä potilasryhmässä on vain vähän kokemusta ja todettujen erojen kliininen merkitys tarvitsee lisäselvitystä kohdennetuissa tutkimuksissa.

– Yhteenvetona voidaan sanoa, että ADMA ei antanut vastauksia kuumeisen neutropenian arvioinnin haasteisiin, metabolomiikka tarjosi aavistuksen tulevaisuuden uusista mahdollisuuksista ja pika-SOFA-pisteytys korosti kliinisen tilan arvioinnin keskeistä merkitystä tässä potilasryhmässä.

Väitöstutkimuksen aineisto koostui Kuopion yliopistollisen sairaalan hematologian osastolla hoidetuista potilaista, jotka saivat intensiivistä solunsalpaajahoitoa AML:n vuoksi, sekä potilaista, jotka saivat autologisella kantasolujensiirrolla tuetun intensiivihoidon myelooman tai lymfooman vuoksi.

Suurin osa potilaista toipui tukihoitojen avulla hoitoihin liittyvästä matalasta neutrofiilitasosta ja sen aikaisesta kuumeilusta.

Lääketieteen lisensiaatti Marika Lappalaisen väitöskirja Assessment of febrile neutropenia in hematological patients (Kuumeisen neutropenian arviointi hematologisilla potilailla) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Marjatta Sinisalo Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Esa Jantunen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 22. tammikuuta klo 12 alkaen.