Suomalaiset tunnistavat MS-taudin yleisimmät oireet heikosti eivätkä tunne tautia muutenkaan hyvin. 49 prosenttia suomalaisista kokee tuntevansa MS-taudin huonosti. 18–24-vuotiaista jopa 13 prosenttia kertoi, ettei tiedä mikä MS-tauti on. Asia selvisi tammikuussa tehdyssä kyselyssä.

MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus, jossa sairastuneen immuunijärjestelmä toimii virheellisesti ja hyökkää omaa hermostoaan vastaan. Hyökkäys aiheuttaa hermostossa tulehduksen, joka hidastaa aivoista ja selkäytimestä lähtevää tiedonkulkua muualle kehoon tai estää sen kokonaan.

Vaikka MS-tauti tunnetaan huonosti, on sen esiintyvyys Suomessa kasvanut.

– MS-taudin ilmaantuvuus on noussut viime vuosina, osin parantuneen diagnostiikan, mutta varmasti myös vielä tuntemattomienkin syiden vuoksi. Tuoreen selvityksen mukaan MS-taudin esiintyvyys ja ilmaantuvuus ovat nousseet aiemmasta etenkin Varsinais-Suomessa. Luvut ovat samalla kolmanneksen korkeampia kuin Pohjois-Karjalassa. Alueelliset erot selittynevät sekä geneettisin syin että ympäristötekijöiden pohjalta, kertoo lääketieteen lisensiaatti ja neurologian erikoislääkäri Juha Multanen.

MS-taudissa tulehduspesäkkeitä voi syntyä eri puolille keskushermostoa, minkä vuoksi taudin oireet ovat monimuotoisia. Usein oireet ovat myös sellaisia, joiden perusteella sairastuneet eivät aina osaa hakeutua hoitoon.

Parhaiten suomalaiset tunnistavat heikentyneen liikunta- ja toimintakyvyn, jonka osasi nimetä oireeksi 82 prosenttia vastaajista. Tasapainohäiriöt ja huimauksen tunnisti 48 prosenttia, oireiden aaltoilevuuden 44 prosenttia ja raajojen tunnottomuuden 36 prosenttia. Kolmannes vastaajista tiesi, että puhehäiriöt ovat MS-taudin oire. Kaikista vastaajista 12 prosenttia ei tiennyt mitään MS-taudin oireita. Erityisesti 18–24-vuotiaiden vastaajien MS-tietämys on heikoissa kantimissa: 18 prosenttia ei tiennyt mitään taudin oireita. Naiset tunnistivat tutkimuksessa listatut oireet miehiä paremmin.

– Oli ihan odotettavaa, että MS-taudin oireista osataan nimetä fyysistä haittaa aiheuttavat. Nämä ovat usein myös niitä oireita, jotka ajavat sairastuneen lääkärin vastaanotolle. MS-taudin oirekuvaan liittyy kuitenkin usein myös niin sanottuja näkymättömiä oireita, kuten epätavallista uupumusta, muistin ja keskittymiskyvyn ongelmia sekä rakon ja suolen toiminnan ongelmia, kommentoi Multanen.

Suomessa on noin 12 000 MS-potilasta, ja joka vuosi diagnosoidaan noin 550 sairastunutta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset osaavat arvioida MS-potilaiden määrän heikosti: kolmannes vastaajista ei osannut arvioida määrää ollenkaan, kun taas 24 prosenttia arvioi potilaita olevan noin 14 200.

Vastaajista 60 prosenttia kertoi tietävänsä tai tuntevansa jonkun, joka sairastaa MS-tautia. Lähiperheessä MS-potilaita oli vain viidellä prosentilla, kun taas ystäväpiirin tai töiden kautta MS-tautia sairastavan tuntevia oli 18 prosenttia.

Kaikista vastaajista vain 11 prosenttia koki tuntevansa MS-taudin erittäin hyvin tai hyvin. Perheenjäsenen tai ystävän sairastama MS-tauti lisäsi myös vastaajien omaa arvioita siitä, kuinka hyvin he taudin tuntevat.

–Varsin moni suomalainen tietää MS-tautia sairastavia, mikä selittyy sairauden yhä lisääntyvien esiintymislukujen pohjalta. Tähän suhteutettuna taudin oireiden ja itse MS-taudin tunnettuudessa on varmasti kehittämisen varaa.

Multanen epäilee, että moni luulee MS-diagnoosin johtavan vääjäämättä pyörätuoliin ja eliniän odotteen laskuun.

– Vaikka sairautta ei vielä ole mahdollista parantaa, voi onnistunut hoito pitää potilaan pysyvästi vähäoireisena tai jopa oireettomana. Myös eliniän odote on viime vuosina siirtynyt kohti muuta väestöä, Multanen sanoo.

Kyselytutkimuksen tilasi Biogen Finland Oy ja toteutti Pohjoisranta BCW.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.