Sydän- ja verisuonitapahtumapotilaat käyttävät kolesterolilääkitystä tunnollisimmin noin puolen vuoden ajan sairastetun tapahtuman jälkeen. Myöhemmin etenkin suuren annoksen statiinihoito vähenee monella.

Tiedot selviävät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilasdatasta tehdystä tutkimuksesta.

Erityisen paljon hoitopolussa on parannettavaa siinä, että potilaat saataisiin sitoutumaan lääkehoitoon ensimmäisen tai useamman sydän- tai verisuonitapahtuman jälkeen.

– Jopa neljännes potilaista, joilla on sydän- tai verisuonitapahtuma, ei koskaan hae kolesterolilääkettä apteekista. Heikko sitoutuminen lääkehoitoon on ollut aiemminkin tiedossa, mutta tämä tutkimus pystyi osoittamaan sen Kelan lääkeostodatasta, kertoo tutkimuksen päätutkija, kardiologian erikoislääkäri Mikko Pietilä tiedotteessa.

Tutkimuksen käynnistyessä hän toimi Tyksissä kardiologian erikoislääkärinä. Nykyisin Pietilä on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri.

Vuosien 2004–2016 datasta tehty tutkimus osoitti, että suuren annoksen statiinihoito on tehokkain keino estää uudet sydäntapahtumat. Pienen statiiniannoksen hyöty on heikko uusien sydäntapahtumien ehkäisyssä.

– Parhaimmillaankin vain noin puolet jo ainakin yhden tapahtuman sairastaneista käytti suurta tai keskisuurta annosta statiinia. Suurimmaksi osaksi syynä tähän oli se, että potilaat eivät hakeneet lääkkeitä apteekista.

Tutkimuksesta ei selviä, miksi potilaat vähensivät tai lopettivat lääkkeiden käyttöään. On kuitenkin hyvin tavallista, että pitkäaikaista sairautta sairastavien motivaatio lääkkeiden käyttöön vähenee.

– Kolesterolilääkityksen tarkoitus on parantaa potilaan ennustetta, eikä se vaikuta potilaan vointiin välittömästi kuten vaikkapa migreenilääke. Silloin motivaatio lääkkeen käyttöön voi olla heikompi, Pietilä pohtii.

Tutkimus osoitti, että jokainen sairastettu tapahtuma lisää uuden sydän- ja verisuonitapahtuman riskiä merkittävästi.

Yhden tapahtuman jälkeen toiseen sydän- ja verisuonitapahtumaan sairastumisen riski on 12 prosenttia ja toiseen tapahtumaan sairastutaan keskimäärin seitsemän vuoden kuluttua ensimmäisestä.

Uuden sydän- ja verisuonitapahtuman riski kasvaa merkittävästi jokaisen tapahtuman jälkeen.

Neljännen tapahtuman jälkeen viidenteen sairastumisen riski on jo 44 prosenttia ja keskimääräinen aika neljännen ja viidennen tapahtuman välillä on vain vuosi. Tutkimusaineistossa viidennen tapahtuman sairastaneita potilaita oli 800.

– Vaikka sydän- ja verisuonitapahtumien määrä on viime vuosikymmeninä pienentynyt ja ennuste on parantunut, siitä huolimatta ne ovat merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja ja elämänlaadun heikentäjä.

Elämänlaadun heikentymisen lisäksi sydän- ja verisuonitapahtumista aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat isoja. Esimerkiksi sydäninfarktin suorat potilaskohtaiset kustannukset terveydenhuollolle ovat keskimäärin noin 20 000 euroa tapahtumavuonna ja noin 3 000 euroa seuraavina vuosina.

Aivoverenkiertohäiriöiden suorat potilaskohtaiset terveydenhuollon kustannukset ovat ensimmäisenä vuonna tapahtuman jälkeen noin 25 000 euroa ja seuraavina vuosina noin 15 000 euroa. Näiden lisäksi tapahtumista aiheutuu mittavia tuottavuuskustannuksia sairauslomien, ennenaikaisten eläköitymisten ja kuolleisuuden vuoksi sekä merkittävä määrä menetettyjä laadukkaita elinvuosia.

Suuren annoksen statiinihoito on tehokkain keino estää uudet sydäntapahtumat.