Tuoreen kyselyn mukaan 84 prosenttia omaishoitajista arvioi, että yhteydenpidon vähentyminen tai katkeaminen sukulaisiin ja ystäviin heikensi elämänlaatua varsinkin kevään 2020 koronapandemiahuipun aikana. Liki neljä viidestä koki vapaudenpuutetta ja tunsi jopa jääneensä vangiksi omaan kotiinsa.

Verkkokyselyyn vastasi 24.11.2020–8.3.2021 yhteensä liki 2 500 eurooppalaista omaishoitajaa. Heistä 309 oli Suomesta.

Suomalaisista omaishoitajista 84 prosenttia raportoi koronan heikentäneen erityisesti sosiaalista osallistumista ja verkostoja. Luku on hieman suurempi kuin koko kansainvälisessä kyselyssä (79 %).

Yli kaksi kolmasosaa suomalaista (70 %) kertoi koronan heikentäneen erityisesti elämänlaatua ja yli puolet (59 %) psyykkistä hyvinvointia. Mitä intensiivisempää hoiva oli, sitä useammin vastaaja raportoi psyykkisen hyvinvointinsa heikentyneen pandemia-aikana. Yli sata tuntia viikossa hoivanneista osuus oli jo 72 prosenttia.

Hoidettavat tarvitsivat pandemian vuoksi lisää emotionaalista tukea, apua käytännön asioissa sekä hoidon ja tuen koordinointia.

Pandemian aikana julkinen huomio keskittyi terveydenhuollon kantokykyyn ja ammattilaisten jaksamiseen. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa levisi videoita, joissa ihmiset osoittivat heille tukeaan laulamalla.

Omaishoitajat kokivat, että heidän työtään arvostettiin vähemmän kuin ammattilaisten työtä. Erityisesti tätä mieltä olivat omaa lastaan hoitavat alle 50-vuotiaat naiset.

Mitä intensiivisempää hoiva oli, sitä enemmän koettiin arvostuksen puutetta.

”Varmaankin tähän vaikuttaa se, ettei omaishoitajien tilannetta oikein huomioitu mitenkään, ja sairaanhoitajien venymistä kiiteltiin. Ainakin lyhytaikainen perhehoito oli ihan tyhjäkäynnillä, kun omaishoitajat eivät voineet käyttää perhehoitoa vapaiden aikana”, sanoo tiedotteessa tutkijatohtori Emilia Leinonen Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksiköstä.

Rajoitustoimet vähensivät omaishoitajien ja heidän hoivattaviensa palveluita. Tämä koski varsinkin naisia ja alle 50-vuotiaita omaishoitajia.

Erityisen huolestuttavaa on se, että eniten palveluita leikattiin kaikkein intensiivisimmässä omaishoitosuhteessa olevilta. Yli sata tuntia viikossa hoivanneista kolme neljästä (74 %) raportoi palveluiden vähenemisestä.

Lähes joka kolmas vastaaja koki, ettei saanut tietoa hoidettavansa tilanteesta sairaalasta, hoivakodista tai muussa terveydenhuollon yksiköstä. Lähes puolet vastaajista olisi kaivannut maksuttomia suojavälineitä sekä työnantajan tarjoamaa vapaata tai työaikajoustoja. Noin puolet kertoi, ettei vapaaseen ollut mahdollisuutta.

Yli kaksi viidestä olisi kaivannut taloudellista tukea sekä apua käytännön asioiden hoitamiseen.

Enemmistö (58 %) koki, että omaishoitajien tilanteen huomioivasta lainsäädännöstä olisi ollut hyötyä. Vielä useampi (65 %) olisi halunnut sisällyttää omaishoitajien tarpeet valmiuslakiin.

Omaishoitajilta pandemia ei ole vieläkään ohi, vaikka muu kahdesti rokotettu väestö voi alkaa palata normaaliin elämään. Hoidettavat ovat usein ikänsä tai perussairautensa vuoksi koronan riskiryhmää, kuten moni omaishoitajakin.

”Rajoitusten poistaminen lisää sairastumisriskiä, ja omaishoitajien on noudatettava yhä varotoimia. Vastaisuutta varten pitäisi miettiä, miten hoito järjestetään, jos omaishoitaja itse sairastuu”, sanoo Omaishoitajaliiton puhteenjohtaja, erikoislääkäri Sari Raassina.