Yhä useamman lääkärin näkemys poikkeaa virallisesta rasvasuosituksesta. Tunnettujen lääkäreiden rinnalle on nousemassa uusi sukupolvi, joka suosittelee voin käyttöä potilailleen.

Yleislääketieteeseen erikoistuvan Pyry-Pekka Suonsivun mielestä voi tulisi rehabilitoida. Hänen mielestään kasviöljyjen kemialliseen kovettamiseen pitäisi suhtautua kriittisesti ja teollisesti aikaansaadut transrasvat tulisi kieltää kokonaan.

– Kasviöljyjen yhteys kroonisiin suolistosairauksiin pitäisi myös asettaa suurennuslasin alle. Samalla tavalla kananmunat vapautettiin pannasta vuonna 2007, kun havaittiin, että niiden haitallinen vaikutus kolesteroliarvoihin johtui tutkimusten väärintulkinnasta.

Suonsivu on myös Raahen kaupunginhallituksen keskustalainen puheenjohtaja. Hän laati viime kuussa valtuustoaloitteen, jossa hän toivoo margariinien vaihtamista voiksi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä.

Suonsivun kanssa samoilla linjoilla on tamperelainen yleis- ja verisuonikirurgi Taija Somppi.

– Olen huomannut potilastyössäni, miten esimerkiksi voin ja kalaöljyjen lisääminen ruokavalioon auttaa monenlaisiin terveysongelmiin. Solukalvoista noin 50 prosenttia ja keuhkojen pinnan aktiivisesta aineesta sata prosenttia on tyydyttynyttä rasvaa. Ei tarvita paljon päättelyä, miksi esimerkiksi keuhko-oireet, astma ja allergiat ovat lisääntyneet.

Sompin mukaan voissa on erinomainen rasvahappokoostumus. Siinä on esimerkiksi seleeniä ja elimistölle välttämättömiä omega 3 - ja omega 6 -rasvahappoja sopivassa suhteessa.

Suonsivu ja Somppi eivät ole rasva-ajatustensa kanssa yksin.

– Lähipiirissäni on useita kliinistä työtä tekeviä lääkäreitä, jotka ajattelevat kanssani samalla tavoin. Yhä suurempi osa lääkäreistä on muuttanut käsitystään asioista käytännön kokemuksen kautta, Somppi sanoo.

Virallinen linja on pehmeä

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan tyydyttyneiden rasvojen käyttö ei lisää sydäntautiriskiä ja voi on vain hyvästä, varsinkin miehelle.

Pitäisikö lääkärin ruveta suosittelemaan potilaalle kovia rasvoja, THL:n pääjohtaja Pekka Puska?

– Ei tietenkään. Nykyiset ravintosuositukset korostavat edelleen pehmeiden rasvojen käyttöä. Ne perustuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka ovat hyvin samanlaisia kuin WHO:n suositukset. Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on pienentynyt yli 80 prosenttia 30 vuodessa. Siitä kolmasosa selittyy väestön kolesterolipitoisuuden laskulla.

Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset tulevat voimaan vuonna 2012. Puskan mukaan vastavirran rasvatutkimukset tuskin vaikuttavat niihin.

Suomen sydänliiton puheenjohtajan, professori Matti Uusituvan mukaan tutkimuksilla ei ole ollut vaikutusta suosituksiin muuallakaan maailmassa. Esimerkiksi eurooppalainen European Heart Network otti tutkimuksiin viime viikolla kannan, että hötkyilyyn ei ole mitään syytä.

– Kyselin asiasta Yhdysvalloistakin, missä kohu ei aiheuta sen ihmeempiä muutoksia. Ruotsissa asiasta käydään keskustelua vilkkaasti, koska siellä on muutama aktiivinen lääkäri, jotka eivät hyväksy kolesteroli- tai rasvahypoteesia. Meillä Suomessakin on muutama lääkäri, joiden on jostain syystä mahdoton niellä asiaa.

Voisiko kolesterolihypoteesin kumota?

Uusituvan mukaan vallalla olevan hypoteesin kumoaminen vaatisi pitkäkestoisen ruokavaliotutkimuksen, johon olisi vaikea saada eettisen toimikunnan lupaa.

– Se vaatisi laajan vähintään viisi vuotta kestävän verrokkitutkimuksen, jossa toisen ryhmän tyydyttyneen rasvan saanti pitäisi nostaa 1970-luvun tasolle. Kyllä näyttöä pitäisi nyt löytyä enemmän epäilevän joukon puolelta. Todistusaineisto kovan rasvan haitoista on 1980-luvulta alkaen ollut aukoton. Kova rasva heikentää esimerkiksi haitallisen LDL-kolesterolin poistumista maksaan ja pehmeä rasva parantaa insuliiniherkkyyttä kovaan rasvaan verrattuna.

Uusista tutkimuksista ei Uusituvan mukaan ole kolesterolikonsensuksen keinuttajiksi. Esimerkiksi Lundin tutkimus on pienuudessaan ihan omassa arvossaan.