Noin joka seitsemäs kotona asuvista ikäihmisistä haluaisi lisätä ulkona liikkumista, mutta ei pysty. Ilmiö ruokkii itseään, koska parhaiten tyydyttymätöntä liikunnantarvetta estettäisiin säännöllisellä liikunnalla ja ulkona liikkumisella. Asiaa selvitettiin Jyväskylän yliopiston ja Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimuksessa.

Iän myötä esimerkiksi toimintakyvyn tai terveyden heikkeneminen ja ympäristön esteet saattavat rajoittaa mahdollisuuksia liikkua.

–Havaitsimme, että noin joka kolmannelle vain vähäisesti liikkuvalle ikääntyneelle kehittyi tyydyttämätön liikunnantarve. Sen sijaan, jos liikuntaa kertyi alkutilanteessa runsaammin, ainoastaan joka kymmenes raportoi tyydyttämätöntä liikunnantarvetta kahden vuoden seurannan aikana, tohtorikoulutettava Lotta Palmberg kertoo.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikkua kannattaa, vaikka toimintakyky olisi jo alkanut heikentyä. Tyydyttämättömän liikunnantarpeen riskiä lisäsi myös harvemmin ulkona liikkuminen verrattuna päivittäin ulkona liikkuviin niillä henkilöillä, joilla oli heikompi terveys.

– Kotoa ei välttämättä tarvitse poistua kovin kauas. Sekin, että lähtee ulos ja liikkuu päivittäin oman naapuruston alueella, on hyödyksi, Palmberg selventää.

Tyydyttämätön liikunnantarve tarkoittaa pahimmassa tapauksessa sitä, että ulkona ei päästä liikkumaan lainkaan, edes kauppakäynnin verran, jolloin elämä rajoittuu kotiin.

– Tutkimuksemme osoitti, että tilanteen kehittymiseen voi kuitenkin vaikuttaa, eli pysymällä liikkeessä ja käymällä ulkona päivittäin voit ylläpitää myös tulevia liikkumismahdollisuuksiasi, Palmberg sanoo.

Kokemus tyydyttämättömästä liikunnantarpeesta ilmestyy monesti pian liikunnan ja ulkona liikkumisen vähentämisen jälkeen. Jos mahdollisuudet liikkua eivät parane, liikunnan määrä jää pysyvästi alhaiseksi ja mahdollisuudet heikkenevät entisestään.

– Mahdollisuuksia päivittäiseen ulkona liikkumiseen tulisi edistää ikääntyneillä henkilöillä terveydestä ja toimintakyvystä huolimatta. Esimerkiksi apuvälineiden tai ulkoilukaverin tuella päivittäistä ulkoilua voidaan helpottaa, Palmberg sanoo.

Tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan 700 Jyväskylän seudulla asuvaa 75–90-vuotiasta henkilöä, jotka eivät alkutilanteessa kokeneet tyydyttämätöntä liikunnantarvetta.