Terveydenhuollon työntekijöiden riski sairastua vakavaan infektiotautiin voi olla jopa 100 kertaa suurempi kuin väestössä keskimäärin. Ebolaepidemian aikaan monia avustusjärjestöjen työntekijöitä sairastui, vaikka he olivat varustautuneet hyvin suojavarustein.

Tiedot ilmenivät tuoreesta Cochrane-katsauksesta, jonka julkaisi Työterveyslaitoksen Cochrane Work -katsausryhmä.

Katsaukseen löydettyjen tutkimusten mukaan kontaminaatiota tapahtuu, vaikka käytetään koko kehon suojaavia pukuja, hanskoja ja kasvot suojaavia maskeja. On kuitenkin vain vähän tietoa siitä, miten hyvin suojavaatteet estävät tartunnoilta potilastyössä.

Kirjoittajat keräsivät ensimmäisinä maailmassa kokoon kaikki kontrolloidut tutkimukset, jotka arvioivat suojavaatteiden tehoa todellisia vastaavissa olosuhteissa. Kirjoittajajoukkoon kuului jäseniä Suomesta ja Yhdysvalloista,

Tutkijat arvioivat myös, kuinka terveydenhuollon työntekijöitä voidaan parhaiten opettaa käyttämään suojavaatteita.

Tutkijat löysivät aiheeseen liittyen kuusi simulaatiotutkimusta, joissa oli yhteensä 295 osallistujaa. Suojavaatteet ruiskutettiin fluoresoivalla merkkiaineella tai harmittomalla viruksella. Siten voitiin mallintaa, mitä tapahtuu suojavaatteita pukemisen ja riisumisen aikana.

Kaikissa tutkimuksissa jokin osa työntekijöiden kehosta kontaminoitui, vaikka he käyttivät suojavaatteita. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ollut yhtäkään osallistujaa, joka olisi selvinnyt simulaation läpi kontaminoitumatta.

Hengittävästä kankaasta tehtyjen suojavaatteiden käyttäjät kontaminoituivat saman verran kuin vähemmän hengittävästä kankaasta tehtyjen suojavaatteiden käyttäjät. Enemmän hengittävät suojavaatteet koettiin miellyttävämmäksi käyttää.

Kahden tutkimuksen mukaan suojavaatteiden riisuminen tietyssä järjestyksessä vähensi kontaminaatiota. Koulutus vähensi virheitä suojavaatteiden riisumisessa.

Vain kahdessa tutkimuksessa arvioitiin samoja suojavaatteita, joiden käyttöä nykyään suositellaan. Yksikään tutkimus ei arvioinut suojavaatteiden tehoa ebolaepidemian aikana.

Tutkijoiden mielestä tutkimusnäyttö suojavaatteiden tehosta on erittäin heikkolaatuista, koska katsaukseen löytyi vain pieni määrä tutkimuksia, joissa oli pieni määrä osallistujia ja koska simulaatiotutkimusten tuloksia on vaikea soveltaa käytäntöön tositilanteessa.

− On selvää, että henkilösuojaimista täytyy kehittää turvallisempia terveydenhuoltohenkilöstölle, sanoo tutkijaryhmän johtaja Jos Verbeek Cochrane Work -katsausryhmästä tiedotteessa.

− Vaikka tiedämme, että suojautuminen on hyödyllistä, niin epävarmuustekijöitä riittää. Emme tiedä suojaavatko suojalasit paremmin kuin visiiri tai pitkävartiset hanskat paremmin kuin lyhytvartiset, koska näitä kysymyksiä tarkastelevia tutkimuksia ei ole tehty. Emme myöskään tiedä, kuinka terveydenhuoltohenkilökunnalle voi parhaiten opettaa, miten suojavaatteet puetaan ja miten ne riisutaan ja kuinka pitkään osaaminen pysyy muistissa opettelun jälkeen.

Verbeekin mukaan terveydenhuollossa käytettävien suojavaatteiden turvatason kuvaamiseen tarvitaan myös yksinkertainen kansainvälinen terminologia.

Varsinaisen epidemian aikana on vaikea toteuttaa tutkimuksia. Tilannetta auttaisi katsauksen tekijöiden mukaan se, että epidemia-alueilla pidettäisiin kirjaa siitä, minkä tyyppisiä ja mistä materiaaleista koostuvia suojavaatteita käytetään. Epidemian laannuttua voidaan vertailla millaisia varusteita sairastuneet ja ei-sairastuneet työntekijät käyttivät. Tällaisia tutkimuksia toteutettiin SARS-epidemian aikana. Niistä selvisi, että suojautumiseen ei riitä pelkkä maski, vaan tarvitaan myös hansikkaat ja esiliina. Tähän mennessä yhtään tällaista tutkimusta ei ole julkaistu ebolaepidemiaa koskien.

Vuonna 2015 riippumaton paneeli arvioi ebolaepidemiaan liittyen, että tarvitaan lisää tutkimuksia henkilösuojaimista. Verbeekin mielestä tähän mennessä ei ole nähtävissä, että tähän haasteeseen olisi tartuttu. Tutkijaryhmä vetoaakin WHO:on ja avustusjärjestöihin, jotta ne ottaisivat johtavan roolin asiassa.

Cochrane-katsauksiin kerätään tiivistettyä tietoa terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuudesta. Suomessa Cochrane-katsauksia hyödynnetään kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon tukena. Hoitosuositusten ja menetelmien arviointiraporttien laatijat käyttävät yleisesti Cochrane-katsauksia lähdeaineistonaan.