Kolmanneksella masennukseen ensimmäistä kertaa elämässään sairastuneilla työntekijöillä on vaativa persoonallisuus.

Tämä ilmeni lääketieteen lisensiaatti Tero Raiskilan sosiaalipsykiatrian alan väitöstutkimuksessa. Hän selvitti, voiko varhaisella moniammatillisella kuntoutusinterventiolla vaikuttaa ensi kertaa masennukseen sairastuneiden työelämässä olevien henkilöiden masennusoireisiin, taudinkulkuun ja toipumiseen.

Vaativa persoonallisuus todettiin lähtötilanteessa 50 prosentilla miehistä ja 28 prosentilla naisista. Vaativan persoonallisuuden piirteisiin voivat kuulua esimerkiksi pikkutarkkuus, jatkuva huoli, ylenmääräinen tunnontarkkuus ja joustamattomuus.

Otos koostui masennuksen vuoksi ensimmäistä kertaa työterveyshuoltoon hakeutuneista pohjoissuomalaista 18–64-vuotiaista henkilöistä. 234 henkilöä jaettiin satunnaisesti kuntoutus- ja verrokkiryhmään. Vuoden seurantaan osallistui 134 kuntoutus- ja 100 verrokkiryhmään kuuluvaa.

Kuntoutusryhmälle järjestettiin ryhmämuotoinen moniammatillinen puolen vuoden kuntoutusinterventio, joka sisälsi 31 kuntoutuspäivää. Niiden aikana kartoitettiin ajankohtaiseen elämäntilanteeseen ja depressioon johtaneita taustatekijöitä sekä käytettiin pääosin ryhmämuotoisia toimintamenetelmiä masennuksesta toipumisen edistämiseksi. Depression kulkuun ja ennusteeseen vaikutettiin vahvistamalla lähiverkostoa ja tekemällä tiivistä yhteistyötä tarpeen mukaan työpaikan ja työterveyshuollon kanssa.

Verrokkiryhmäläiset saivat työterveyshuoltojen tarjoaman tavanomaisen hoidon.

Masennusoirepisteet laskivat kummassakin ryhmässä. Kuntoutusryhmässä pisteet olivat alussa 20,8, lopussa 11,6. Verrokkiryhmässä lähtötilanteen pisteet olivat 19,3 ja lopputilanteen 10,8.

Tutkimuksessa saatiin jonkin verran näyttöä kuntoutuksen vaikuttavuudesta arvioituna sillä perusteella, että pisteet laskivat yli 10 pisteellä 64 prosentilla kuntoutukseen osallistuneista ja 53 prosentilla verrokkiryhmäläisistä eron ollessa tilastollisesti merkitsevän.

Aleksitymian esiintyvyys oli kuitenkin verrokkiryhmässä merkittävästi alempi seuranta-ajan jälkeen kuin kuntoutusryhmässä. Aleksitymia tarkoittaa persoonallisuuden piirteiden yhdistelmää, jolle on ominaista vaikeus kokea, kuvata ja ilmaista sanallisesti tunteita.

Verrokkiryhmässä aleksitymian esiintyvyys laski 16 prosentista 7,1 prosenttiin. Kuntoutusryhmässä esiintyvyys väheni 20,1 prosentista 18,9 prosenttiin.

Kuntoutuksella näytti olevan jonkin verran vaikutusta koherenssin tunteeseen. Sitä mitattiin kyselylomakkeen avulla.Kohentunut koherenssin tunne oli kuntoutusryhmässä yhteydessä lievempiin masennuksiin ja suurempiin masennusoirepisteiden laskuihin. Koherenssin tunne parani molemmissa ryhmissä.

Väitöstutkimuksen johtopäätösten mukaan on tärkeää arvioida depressioon liittyvä samanaikainen persoonallisuushäiriö työssäkäyvillä ensimmäisen kerran depressioon sairastuneilla henkilöillä.

– Lisäksi voidaan todeta, että tutkimuksessa saatiin jossain määrin näyttöä varhaisen useasta kuntoutuksellisesta viitekehyksestä koostetun masennuksen kuntoutusohjelman vaikuttavuudesta tavanomaiseen hoitoon verrattuna, väitöstiedotteessa tiivistetään.

Masennus on ollut pitkään yleisimpiä työ- ja toimintakyvyttömyyden syitä maailmassa. 1980-luvun lopulta alkaen siitä aiheutuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on noussut Suomessa pitkään. Viime vuosina määrät ovat kääntyneet laskuun.

Vaikka depressio aiheuttaa paljon työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä, ei vielä kuitenkaan tiedetä, kuinka paljon näihin voitaisiin vaikuttaa hyvällä ja riittävän varhain aloitetulla hoidolla ja kuntoutuksella. Masennuksen hoito työterveyshuollossa on ongelmallista. Masennuspotilaiden hoidossa ja kuntouttamisessa kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä on lähinnä psykoterapiasta. Väitöstutkimuksen avulla haluttiin saada lisää tietoa depressioon sairastuneiden kuntoutuksesta. Vertailevaa tutkimustietoa ei ole ollut saatavilla.

Tero Raiskilan väitöskirja Effects of Rehabilitation in First Episode Depression among Occupational Health Care Clients (Depression varhaiskuntoutuksen vaikuttavuus) tarkastetaan 22. huhtikuuta Tampereen yliopistossa.