Mobiili mittalaite voi paljastaa eteisvärinän

Suomessa on kehitetty kotikäyttöön soveltuvia sydänseurantalaitteita.

Lokakuussa markkinoille tuli VTT:n tutkijoiden kehittämä, EKG:ta mittaava Beat2Phone.

Kännykän omaan tekniikkaan perustuva, Turun yliopiston tutkijoiden kehittämä mittaussovellus puolestaan on valmistumassa ensi vuoden alussa.

Tyks Sydänkeskuksen toimialuejohtajan, professori Juhani Airaksisen mielestä kotikäyttöiset mittausmenetelmät ovat hyödyksi esimerkiksi silloin, kun potilaalla on vain muutaman minuutin mittaisia rytmihäiriöoireita harvakseltaan, vaikkapa kerran kuussa.

Lyhyttä kohtausta ei ehdi mittauttaa tervey­sasemalla, mutta kotilaitteella sen voi saada kiinni.

Toinen mahdollinen käyttötapa liittyy eteisvärinäpotilaiden seulontaan. Airaksisen mukaan kymmenettuhannet suomalaiset sairastavat tietämättään eteisvärinää.

Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen.

Airaksinen kertoo ruotsalaisesta Stroke­Stop-tutkimuksesta, jossa oli mukana tuhansia vanhuksia. Heiltä seulottiin eteisvärinää niin, että heille annettiin lyhytaikaiseen mittaukseen soveltuva peukalo-EKG kotikäyttöön.

Kolmella prosentilla osallistuneista löytyi aiemmin tunnistamaton eteisvärinä.

– Aika pieniä prosentteja, Airaksinen sanoo.

Maaliskuussa Ruotsin terveysviranomainen Socialstyrelsen päätti suosittaa, ettei eteisvärinää aleta seuloa systemaattisesti.

Eteisvärinän mahdollisuus kannattaa Airaksisen mielestä pitää mielessä aina, kun vastaanotolle tulee riskiryhmään kuuluva, vaikka käynnin syy ei liittyisi sydänvaivoihin.

– Aina kun tulee tällainen henkilö vastaanotolle, pitäisi joka tapauksessa pulssi tunnustella tai kuunnella sydäntä. Tälle ryhmälle helppokäyttöiset kotimittauslaitteet voivat olla jatkossa hyvä lisävaruste, Airaksinen sanoo.

Hän muistuttaa, että pulssin mittaus omin sormin on myös kelpo tapa tunnistaa rytmihäiriöitä.

Tekopulssikädellä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että iäkkäätkin pystyvät tunnistamaan rytmihäiriöitä tunnustelemalla.

Laitteet voivat silti tuoda lisätietoa esimerkiksi eteisvärinäkohtausten kestosta. Kesto puolestaan voi vaikuttaa lääkitykseen.

– Kuinka pitkiä kohtausten pitää olla, että flimmeripotilaalle annetaan antikoagulaatiohoitoa, tässä on vielä kysymysmerkkejä.

Jos potilaalla on vain hyvin lyhyitä flimmereitä, antikoagulaatiohoidon hyödystä ei Airaksisen mukaan ole ainakaan vielä näyttöä. Asiasta on tekeillä tutkimuksia.

Kotimittauslaitteet saattavat tuoda terveydenhuoltoon vähemmän toivotun ilmiön.

Niitä saattavat käyttää terveet ihmiset, jotka kiinnittävät paljon huomiota omiin tuntemuksiinsa ja pelkäävät sairauksia.

– Kun rekisteröidään hirvittävä määrä tietoa puhelimen muistiin ja sen kanssa tullaan lääkärin vastaanotolle, siinä on oma riskinsä, onko hyötysuhde valtavan hyvä, Airaksinen muotoilee.

Hän on kuitenkin tyytyväinen, että suomalaisetkin ovat teknologiakisassa mukana.

– En olisi vielä hirveän liberaali laitteiden käytön suhteen puhtaasti lääketieteellisillä perusteilla, mutta koska laitteita on joka tapauksessa enenevästi saatavilla, on erinomaisen hyvä, että suomalaisetkin ovat kilpailussa mukana.

Myös Beat2Phonea Hyksissä tutkinut neurologian erikoislääkäri Jukka Putaala on miettinyt kotimittausten vaikutusta lääkärin työhön.

– Tämähän on jokseenkin uusi tilanne, että potilas voi tehdä pitkään kestävän lääketieteellisen mittauksen itsestään ja viedä sen omalle lääkärille. Ollaan sen äärellä, miten tämä helpottaa hoitoa vai tuoko tämä lisää ongelmia, Putaala sanoo.

Hyksin tutkimuksessa on kesän ja syksyn aikana ollut mukana 15 potilasta, joilla on ollut salasyntyinen aivoinfarkti. Potilaat mittasivat EKG-käyrää kahden viikon ajan lähes yhtäjaksoisesti. Tuloksia ei ole vielä analysoitu.

Putaalan mielestä on kiinnostava mahdollisuus, jos aivoinfarktin kokeneilta päästään etsimään piilevää eteisvärinää uusin keinoin.

Jos eteisvärinädiagnoosia ei pystytä tekemään, potilaalla on suuri uusimisriski, kun asianmukaista lääkitystä ei päästä aloittamaan. Lääkitystä ei aloiteta varmuuden vuoksi mahdollisten sivuvaikutusten vuoksi.

Putaalan mukaan uusimisriskin pienentämisellä on suuri merkitys, koska eteisvärinästä johtuvat aivoveritulpat ovat tyypillisesti vaikeita. Hyytymät ovat isoja ja ne saattavat tukkia tyviaivovaltimoja.

– Laitteessa itsessään on vähän kehittämistä, että se olisi mahdollisimman helppokäyttöinen erilaisille potilaille. Että esimerkiksi signaali ei katkea, jos vastaanottava kännykkä on hieman liian kaukana, tai akku ei helposti lopu laitteesta.

Kännykkä rinnan päällä mittaa rytmin

Turun yliopiston ja Tyksin asiantuntijat ovat vuodesta 2011 kehittäneet sydämen rytmin mittausmenetelmää. Spinoff-yritys Precordior kaupallistaa menetelmää, johon tarvitaan vain kännykkä.

Rintakehän päälle asetettu kännykkä kerää kiihtyvyysanturinsa ja gyroskooppinsa avulla dataa, jonka se lähettää pilvipalveluun. Automaattinen analyysitulos tulee kännykkään. Menetelmää kehitetään myös sydäninfarktin tunnistukseen.

Prototyyppiä on testattu 300 potilaalla. Tulokset eivät ole vielä julki.

Aiempi tutkimus 40 potilaalla tunnisti rytmihäiriön yli 95 prosentin tarkkuudella samanaikaiseen EKG-tutkimukseen verrattuna.

Käyttäjäsovellus valmistuu alkuvuodesta. Sille haetaan lääkintälaitteen CE-merkintää.

Lähde: Projektipäällikkö Tero Koivisto Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ja startup-yritys Precordiorista.

Beat2Phone mittaa EKG:n liikkeessä

VTT:n asiantuntijat ovat kehittäneet mobiilitekniikkaan perustuvaa EKG-mittausta vuodesta 2013. Spinoff-yritys Vital Signum toi lokakuussa markkinoille Beat2Phonen.

Rintakehään joustavalla vyöllä kiinnitetty pienikokoinen laite mittaa jatkuvasti EKG:tä sekä kiihtyvyysanturin kautta myös käyttäjän asentoa ja aktiivisuutta. Signaali siirtyy langattomasti kännykkään sovelluksen avulla. Pilvipalvelu analysoi datan.

Ollut tutkittavana Tyksissä esimerkiksi vanhuksilla, joilla pulssintunnistus paljasti rytmiongelmia. Hyksissä meneillään aivoinfarktin jälkeinen eteisvärinän seulontatutkimus 15 potilaalla.

Laite tuli myyntiin yrityksen verkkokaupassa lokakuussa. Lääkintälaitteen CE-merkintä on haussa.

Tuotetta markkinoidaan ”urheilijoille sekä henkilöille, joilla on huolia sydänterveytensä kanssa”. Hinta on 399 euroa.

Lähde: Panu Helistö, yksi Vital Signumin perustajista ja johtava tutkija VTT:llä.