Yksin oleminen ja kaverisuhteiden puute olivat yleisin syy, jonka takia lapset ja nuoret soittivat Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen vuonna 2021.

Tyypillinen puhelu oli pieneltä koululaiselta seuran puutteessa koulumatkalta tai yksin kotoa. Viime vuosina myös yksinäisten nuorten yhteydenotot, joissa ensisijaisesti halutaan keskustella päivän kuulumisista, ovat yleistyneet. Usein yksinäisyys ja psyykkiset ongelmat kietoutuvat toisiinsa.

Arjessa koettu yksinäisyys on ollut puhutuimpia aiheita koko palvelun yli 40-vuotisen historian ajan. Korona-aikana se lisääntyi entisestään.

”Yksinäisyys on yhteisöjen ongelma. Tällä hetkellä puhutaan paljon mielenterveyspalvelujen toimivuudesta, mutta yhä enemmän tulisi keskittyä siihen, mistä lasten huonovointisuus kumpuaa. Mielenterveyttä ei tueta vain palveluja vahvistamalla vaan tukemalla niitä yhteisöjä, joissa lapset ja nuoret elävät”, kertoo MLL:n auttavien puhelin- ja digipalvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki tiedotteessa.

”Aikuisilla on mahdollisuus edistää eri-ikäisten lasten mielenterveyttä rakentamalla kaverisuhteita ja turvallisia ryhmiä niin päiväkodissa, koulussa kuin harrastuksissakin. Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä työ edellyttää kaikilta lasten ja nuorten lähellä toimivilta aikuisilta lisäoppia nuorten vertaissuhteista ja niiden tukemisesta”, Pajamäki jatkaa.

Viimeisten vuosien aikana palveluissa ovat tulleet tutuiksi äärimmäisen huonovointiset ja itsetuhoiset nuoret aikuiset, jotka eivät ole saaneet apua muualta. Korona-aika on kurittanut erityisesti niitä, joilla oli jo aiemmin isoja vaikeuksia.

Korona on jäävuoren huippu, todellisuudessa psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat kasvaneet koko 2010-luvun ajan.

”Yhteydenotoista ei voi tehdä yleistystä, että nuorten vointi olisi romahtanut viime vuosikymmenenä, mutta ne antavat viitteitä siitä, että ne nuoret, jotka apua tarvitsevat, eivät usein ole sitä saaneet. Osalle lapsista ja nuorista avunhakemisen kynnys on liian korkea, ja isohko joukko huonosti voivista nuorista jää ilman tukea. Heidät pitäisi tavoittaa aivan välittömästi”, sanoo Pajamäki.

Psykiatristen yksiköiden ylikuormittuminen ja nuorten mielenterveyspalvelujen aliresursointi kuuluvat yhteydenotoissa päivittäin. Osa nuorista hakeekin säännöllisesti tukea Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin palveluista. Palvelusta myös ohjataan nuoria eteenpäin avun piiriin.

Digitaaliset kanavat osoittautuivat toimiviksi sekä pitkäkestoisen keskustelun tarpeissa että vaikeissa aiheissa kuten mielenterveydessä. Nettikirjeitä 2021 oli 9000 puhelun rinnalla 1 380 kpl ja chat-keskusteluja 2 290 kpl.

Psyykkiseen terveyteen liittyvät yhteydenotot ovat olleet jo yli kymmenen vuotta Lasten ja nuorten digipalvelujen, nettikirjeiden ja chattien yleisin yhteydenoton syy. Nettikirjeenvaihdoista pisimmät ovat jatkuneet yli kaksi vuotta ja ovat pituudeltaan yli sadan kirjeen mittaisia.

”Trendinä näkyy, että lapset ja nuoret kaipaavat pidempiaikaista tukea. MLL tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden käydä MLL:n ammattilaisen kanssa keskusteluja ajanvarauschatissa niin monta kertaa kuin lapsi haluaa. Chat ennalta sovittuun aikaan aikuisen kanssa hyödyttää lapsia palautteiden mukaan paljon”, kertoo auttavien puhelin- ja digipalvelujen suunnittelija Heidi Holappa.