Digitaaliset mittarit tuovat helpotusta esimerkiksi monille diabetespotilaille. Mittareilla verensokerin tasoa on helppo seurata ja hypoglykemioita voi ennakoida. Unen ja palautumisen seuranta on myös trendikästä ja niiden mittaamista tarjoaa yhä useampi työterveyspalveluiden tuottaja.

Mittaaminen ei kuitenkaan ole taikakeino potilaan motivointiin. Tätä aihetta käsittelee muun muassa 26. huhtikuuta JAMAssa julkaistu mielipide. Kirjoituksen mukaan on oltava tarkkana, ettei mittaaminen motivoimisen sijaan laske motivaatiota. Ei nimittäin ole itsestään selvää, että ihminen innostuu huolehtimaan itsestään paremmin, kun huomaa painonsa nousseen tai sokeriarvojen heikentyneen.

Kirjoittajat viittaavat tutkimuksiin, joiden mukaan tiivis seuranta ja palaute verensokerimittausten tuloksista voi jopa heikentää potilaan hoidon tuloksia. 12 kuukauden tutkimuksessa eniten palautetta saaneilla potilailla oli suurin todennäköisyys jättää seuranta kesken.

Syyt tähän ovat inhimillisiä. Ihminen haluaa välttää häpeää ja epäonnistumista. Jos mittarit näyttävät huonoja tuloksia, on miellyttävämpää jättää seuranta kesken kuin kohdata ikävä totuus.

Osa ihmisistä reagoi pettymyksiin tunteella, osa järjellä. Järjellä reagoivien voi olla helpompi etsiä hyviä ratkaisuja tilanteen parantamiseen, tunteella reagoivan voi olla vaikea löytää ulospääsyä tilanteeseen. Kirjoittajat ehdottavatkin, että olisi tärkeää tukea potilaiden omia selviytymiskeinoja. Kun eräässä tutkimuksessa ohjattiin potilaita näkemään tilanteen ratkaisujen olevan heidän omissa käsissään, eikä ulkoisten olosuhteiden aiheuttamia, olivat tulokset parempia.

Mittaamisessa on paljon hyvää, mutta sen käyttöä on tärkeä kohdistaa oikeille ryhmille, kirjoittajat ehdottavat. On tärkeää tunnistaa juuri ne ryhmät, joita mittaustulokset motivoivat ja tukea muilla keinoilla ihmisiä, joita mittaustulokset ennemminkin lannistavat.