Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen on edelleen haastavaa asumispalveluissa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Tämä on käynyt ilmi Sexpon, Kehitysvammaisten palvelusäätiön ja Autismisäätiön keväällä toteuttaman kyselytutkimuksen alustavista tuloksista.

Ammattilaiset kertoivat keskustelleensa seksuaaliseen suuntautumiseen, nautintoon ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvistä kysymyksistä verrattain vähän. Sen sijaan omiin rajoihin, ehkäisyyn ja intiimihygieniaan liittyviä kysymyksiä oli käsitelty enemmän.

Sexposta tähdennetään, että jokaisella nuorella on oikeus asialliseen ja oikea-aikaiseen tietoon seksuaalisuudesta.

Jotta puheeksi ottaminen ja keskustelu olisi ammattilaiselle luonteva osa työtä, tulee hänen olla tietoinen omista asenteistaan ja arvoistaan seksuaalisuuden aihepiireissä. Ilman omien ajatusten työstämistä seksuaalisuuden teemat voivat näkyä esimerkiksi korostuneena huolipuheena, jolloin seksuaalisuuden kokeminen myönteisenä voimavarana jää taka-alalle.

Sexpon kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa läheisten ja ammattilaisten arkea, jotta he voisivat paremmin olla avuksi erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ihmissuhteiden ja seksuaalisuuden kysymyksissä. Kyselyllä haluttiin myös tuoda esille seksuaalisuuden monia eri ulottuvuuksia ja kartoittaa vastaajien asenteita.

Suurin osa vastaajista eli 70 prosenttia oli sote-alan ammattilaisia. Loput vastanneista olivat läheisiä. Etenkin juuri erilaisissa asumispalveluissa työskentelevät ohjaajat vastasivat kyselyyn aktiivisesti.

Ohjaajat kertoivat kaipaavansa koulutusta seksuaalisuuden aihepiireistä. Seksuaalisuuden asiantuntijan apua haluttiin esimerkiksi asukkaan identiteettiin, seksitapoihin ja seurusteluun liittyvien tilanteiden kohtaamiseen.