Viime viikkoina eräs tieteellinen tutkimus on ollut harvinaisen suosittu sosiaalisessa mediassa.

Kyse on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pintanäytetutkimuksesta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Influenssaepidemian huippuvaiheessa helmikuussa 2016 THL:n erityisasiantuntija Niina Ikonen kävi kolmena perättäisenä viikkona ottamassa näytteitä niistä lentoaseman paikoista, joita ihmiset koskettelevat käsillään.

Ikonen tutki, löytyykö vilkkaan lentoaseman pinnoilta tavallisimpia hengitystieviruksia.

Löytyihän niitä, etenkin rinovirusta. Havaintoja tehtiin myös korona-, adeno- ja A-viruksista. Ainoastaan RS- ja influenssa B-virusta ei löytynyt Helsinki-Vantaan pinnoilta lainkaan.

Sosiaalisessa mediassa on yllättänyt se, mikä oli lentoaseman pahin viruspesä. Se on turvatarkastuksen muovilaatikko, johon matkustaja panee tavaransa.

Pahana kakkosena tuli lasten leikkipaikan lelukoira.

Tutkitut vessat sen sijaan olivat hengitystieviruksista vapaita, kuten myös esimerkiksi tuolien käsinojat, hissien napit, matkatavarakärryt, liukuportaiden kaiteet ja lähtöselvitysautomaatit.

Hengitystievirusten perintöainesta löytyi passintarkastuksen tiskiltä, portaikon kaiteesta ja apteekin maksupäätteestä.

Tulokset antavat viitteitä siitä, millä keinoilla lentoasemilla voidaan vähentää tartuntariskiä vakavien infektiotautien levitessä.

Turvatarkastuksen alussa ja lopussa voisi olla tarjolla käsidesiä, Ikonen ehdottaa.

– Käsidesi ei tosin toimi hyvin kaikkiin viruksiin, esimerkkinä rinovirus. Influenssavirukseen se tehoaa paremmin.

Ikonen vähentäisi infektioiden tartuntariskiä kentillä myös suosimalla käsinojattomia istuimia ja rakentamalla turvatarkastukset siten, että ihmiset eivät jonota liian lähekkäin.

Mitä Finavian matkustajakokemuksesta ja -prosesseista vastaava apulaisjohtaja Timo Järvelä miettii tutkimuksen murheenkryynistä, turvatarkastuksen muovikaukaloista?

– Ne pestään kerran viikossa tai tarpeen mukaan, mutta niitä ei ole mahdollista pestä jokaisen matkustajan jälkeen.

Turvatarkastuksiin ei näillä näkymin ole myöskään tulossa käsidesiä. Järvelä suosittaa, että matkustajat varmistaisivat itse käsihygieniansa.

Somessa ihmiset suunnittelevat käyttävänsä kertakäyttöhanskoja kentällä.

– Hanskat pitää kuitenkin pyydettäessä poistaa turvatarkastuksessa räjähdysainejäämätestiä varten, Järvelä sanoo.

Hän lupaa tarkastuksen ruuhkiin helpotusta parin vuoden kuluttua, kun uusi lähtöaula valmistuu. Sen rakentaminen käynnistyy alkuvuodesta.

Järvelä on tyytyväinen siihen, että Helsinki-Vantaan WC-tiloista ei löytynyt hengitystieviruksia.

– Siivousjärjestelmä toimii!

Lentoasemalla on viimeisen vuoden aikana kokeiltu kymmenessä vessassa digitaalista palautejärjestelmää, joka kertoo reaaliaikaisesti siivoustarpeista.

Systeemiin kuulu kävijälaskuri, kangaspyyherullan lopun lähestymisestä varoittava sensori ja ohjelma, jolla asiakas voi lähettää siivoojille palautetta suoraan wc-tilasta.

– Nyt voi jo sanoa, että tulemme laajentamaan järjestelmää.

Yhtä asiaa Järvelä jäi pintanäytetutkimuksesta kaipaamaan. Se on vertailu.

– Olisi hyödyllistä päästä suhteuttamaan tilannettamme muihin paikkoihin, joissa on paljon matkustajia.

Vertailua ei taida olla lähiaikoina tarjolla. Lentoaseman pintanäytetutkimus oli THL:ssä ainoa laatuaan, eikä ulkomailtakaan ole kovin paljon esimerkkejä.

Niina Ikosen mukaan sellainen toteutettiin Jeddahin lentoasemalla vuonna 2013.

– Ja Lontoon metrossa on tutkittu pintanäytteistä antibioottiresistenssiä.

Helsinki-Vantaan pintanäytteet olivat osa EU:n rahoittamaa Pandhub-tutkimusta. Siinä oli tarkoitus kehittää menetelmiä vaarallisten tartuntatautien hallintaan joukkoliikenteen solmukohdissa. Loppuraportti ilmestyy näinä päivinä.

Pandhubiin osallistui Suomesta VTT ja Itä-Suomen yliopisto. Lisäksi mukana olivat Ranskasta Euroopan suurin sairaala Assistance Publique hôpitaux de Paris ja avaruuslääketieteen ja fysiologian laitos Medes.

Englannista ottivat osaa Public Health England (PHE) ja Nottinghamin yliopisto.

PHE teki laskentamallin, jonka avulla arvioitiin, kuinka tehokkaasti lämpötilamittaus poimii infektoituneet ihmiset lentoaseman matkustajavirrasta. Ei kovin hyvin.

– Teho riippui taudin itämisajasta ja matkan kestosta. Hyötysuhde oli huono ebolassa, keuhkorutossa ja influenssassa, Pandhubia koordinoinut VTT:n johtava tutkija Ilpo Kulmala sanoo.

Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden laitos mittasi tutkimushankkeessa bakteereja joillakin muilla suomalaisilla lentoasemilla. Muutamissa vessoissa odotti ikävä yllätys.

– Löytyi ulosteperäisiä fekaalibakteereja, jotka eivät ole kovin miellyttäviä, Kulmala sanoo.

Hän ei kerro, minkä asemien WC-tiloista oli kyse.

Käsidesi ei tosin toimi hyvin kaikkiin viruksiin.

Uutinen on julkaistu Mediuutisissa alun perin 14.9.2018. Julkaisemme sen uudestaan 24.1.2020.