Tutkijat ovat laatineet 13 ohjeen listan siitä, miten päättäjien ja asiantuntijoiden kannattaa viestiä ihmisille koronasta. Oikea viestintätyyli vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka hyvin ihmiset noudattavat suosituksia ja sääntöjä. Päättäjien ja asiantuntijoiden kannattaa kansalaisille suunnatussa koronaviestinnässään tukea ihmisten autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä, tutkijat sanovat. Ohjeista tiedottaa Aalto-yliopisto.

Koronaviruksen kaltaisen pandemian tehokas torjunta onnistuu vain, jos ihmiset noudattavat omasta tahdostaan päättäjien ja asiantuntijoiden ohjeita. Monet vaaditut toimenpiteet, kuten sosiaalisten kontaktien välttäminen, muuttavat arkitottumuksiamme huomattavasti ja edellyttävät vahvaa sitoutumista. Tarpeellisia toimia, kuten käsien jatkuvaa pesemistä, on usein mahdotonta valvoa.

Päättäjien ja asiantuntijoiden kyky viestiä vakuuttavasti kansalaisille vaikuttaa vahvasti siihen, motivoituvatko ihmiset vapaaehtoisesti muuttamaan käytöstään ja ylläpitämään uusia käytöstapoja.

Neljä johtavaa itsemääräämisteorian tutkijaa, Frank Martela (Aalto-yliopisto), Nelli Hankonen (Helsingin yliopisto), Richard M. Ryan (Australian Catholic University) ja Maarten Vansteenkiste (Universiteit Gent) ovat tutkimuksen pohjalta kiteyttäneet 13 viestintäperiaatetta, jotka voivat auttaa omaehtoisen motivaation luomisessa kriisitilanteessa, kuten koronapandemiassa. Viestintäperiaatteet on hyväksytty julkaistaviksi arvostetussa European Review of Social Psychology -julkaisussa.

Poliitikkojen ja virkamiesten kansalaisille kohdistama koronaviestintä on Suomessa ollut yleisellä tasolla rauhallista ja neutraalia sekä vedonnut viisaasti ihmisten vastuuntuntoon ja yhteisvastuuseen, tutkijat toteavat. Parannettava olisi heidän mielestään perusteluissa ja ymmärryksen lisäämisessä.

– Välillä päättäjien ja asiantuntijoiden viestintä ei ole ollut kovin läpinäkyvää eikä ole ollut selkeyttä siitä, mihin arvioihin ja tutkimukseen mitkäkin suositukset perustuvat. Tämä antaa turhaa tilaa huhuille ja vasta-argumenteille, dosentti, tutkijatohtori Frank Martela sanoo tiedotteessa.

– En ole varma, kuinka laajasti kansalaiset aluksi ymmärsivät, miksi esimerkiksi oireettomienkin tulisi käyttää kasvomaskia. Jotta ihmiset voivat tehdä arjessaan järkeviä valintoja, heidän on tarpeen ymmärtää taudin leviämisen ja torjunnan mekanismit. Viestinnän optimoimiseksi tarvittaisiinkin ajantasaista tietoa siitä, mitkä ovat kansalaisten räikeimmät väärinkäsitykset tai huolenaiheet, apulaisprofessori Nelli Hankonen Helsingin yliopistosta sanoo.

Viestintäperiaatteet pohjautuvat itsemääräämisteoriaan (self-determination theory), joka on laajasti tutkittu ja sovellettu teoria ihmisen motivaation muodoista ja motivaation sosiaalisista tukirakenteista. Sadat empiiriset tutkimukset eri elämänalueilla terveydenhoidosta työelämään ovat osoittaneet, että autonomian tukeminen on olennaista, kun halutaan saada ihmiset sitoutumaan omaehtoisesti ohjeistuksiin. Teorian piirissä on kehitetty viestintäperiaatteita, joita noudattamalla on saatu aikaan mitattavia terveysvaikutuksia esimerkiksi diabeteksen estämisessä, tupakanpolton lopettamisessa ja lääkkeiden säännöllisessä ottamisessa.

Tutkijaryhmän koostamat viestintäohjeet on jäsennelty sen mukaan, miten ne tukevat ihmisen kolmea psykologista perustarvetta eli autonomiaa (omaehtoisuuden, mielekkyyden ja omistajuuden kokemus), kyvykkyyttä (aikaansaamisen ja hallinnan kokemus) ja yhteisöllisyyttä (vastavuoroisen välittämisen ja ihmistenvälisen yhteyden kokemus). Erityisesti on varottava, ettei komenteleva viestintätyyli herätä halua uhmata sääntöjä.

Vaikka monia nyt listatuista periaatteista ei ole testattu suoraan yhteiskunnallisen viestinnän kontekstissa, tutkijajoukko on pyrkinyt tunnistamaan ne periaatteet, jotka tutkimusten mukaan todennäköisimmin tukevat ihmisten omaehtoista motivaatiota.

Tutkijoiden 13 ohjetta ovat:

1.Perustele ohjeet selkeästi.

2. Kohtele ihmisiä vastuullisina toimijoina.

3. Käytä informoivaa kieltä, joka ei määräile.

4. Vetoa ihmisten arvoihin, toiveisiin ja päämääriin.

5. Tarjoa yhteisten pelisääntöjen puitteissa tilaa itsenäisille valinnoille.

6. Tarjoa konkreettiset ohjeet, luo selkeät odotukset ja jaetut päämäärät.

7. Tarjoa rakentavaa ja selkeää palautetta siitä, kuinka hyvin ihmiset ovat onnistuneet noudattamaan ohjeistuksia.

8. Tarjoa keinoja ylittää keskeiset esteet.

9. Osoita huomioivasi ihmisten oman näkökulman, tunteet ja potentiaaliset konfliktit.

10. Rakenna yhteistä identiteettiä ja tunnetta jaetusta kohtalosta.

11. Rakenna luottamusta avoimen ja läpinäkyvän viestinnän kautta.

12. Tunnista luotettuja henkilöitä eri ryhmien sisältä ja käytä heitä viestin viejinä.

13. Vetoa ihmisten luontaiseen haluun auttaa toinen toisiaan.

Ohjeiden soveltamistapoja ja hyviä käytännön esimerkkejä voi lukea Aalto-yliopiston sivuilta.