Potilaiden saaman hoidon laatua ja vaikuttavuutta olisi seurattava Suomessa pitkäjänteisesti ja systemaattisesti, ja sen vuoksi THL on selvittänyt vuonna 2018 alkaneessa hankkeessa, miten terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida.

Kyseinen seitsemän tautikohtaisen laaturekisterin pilotti on päättymässä. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Se on epäselvää, sillä laaturekistereille ei varattukaan jatkorahoitusta ensi vuoden budjettiin.

Vuoden vaihteessa päättyvä pilotti tehtiin eduskunnan rahoituksella.

Vuonna 2019 voimaan tulleen THL-lain muutoksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on ylläpitää terveydenhuollon laaturekistereitä. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää asetuksella, mitkä tautikohtaiset rekisterit tulevat THL:n vastuulle.

– Asetuksen aikataulu on vielä auki. Meillä ei myöskään ole vielä tietoa, miten valtio mahdollisesti rahoittaa laaturekisteritoimintaa. Tietysti toivomme, että rekisterien ylläpitoon ja kehittämiseen saadaan pitkäjänteinen rahoitus. Näin niistä saadaan irti kaikki mahdollinen terveys- ja kustannushyöty, ylilääkäri Jonna Salonen THL:stä sanoo tiedotteessa.

Laaturekisterihankkeen tautikohtaiset pilottirekisterit ovat diabetes, eturauhassyöpä, hiv, iskeeminen sydäntauti, psykoosi, reuma ja selkäkirurgia. Lisäksi kaksi työryhmää on selvittänyt hoitotyön ja perusterveydenhuollon laatua.

Pilottirekisterit valittiin sillä perusteella, että kyseessä on merkittävä kansantauti tai sairaus, joka vaatii pitkäaikaista hoitoa ja seurantaa.

Yhtenäinen, kansallinen hoidon laatutieto paitsi parantaisi hoidon laatua, varmistaisi kansalaisten yhdenvertaisen hoidon koko maassa sekä säästäisi kustannuksia.

Sen vuoksi potilaiden saamaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta olisi seurattava Suomessa pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Piloteissa on muun muassa määritelty, millaiset tiedot laaturekistereihin pitää potilaista ja heidän hoidostaan kerätä.

– Osa pilottirekistereistä, kuten diabetes, selkäkirurgia ja hiv, ovat jo hyvin kehittyneitä. Näiden rekisterien tuottaman tiedon avulla voidaan jo nyt vertailla hoidon laatua hoitoyksiköittäin ja kansallisesti, laaturekisterihankkeen johtaja Salonen sanoo.

Salosen mukaan laaturekistereiden avulla hyväksi havaittuja ja kustannustehokkaita hoitomenetelmiä voidaan ottaa käyttöön koko maassa..

Kaikkiaan pilottirekisterityössä on ollut mukana THL:n asiantuntijoiden lisäksi kymmeniä lääkäreitä, hoitajia, tutkijoita, IT-asiantuntijoita, analyytikkoja ja eri potilasryhmien edustajia ympäri Suomen.

– Yhteinen näkemys on, että toimiva laaturekisterityö edellyttää kansallista koordinaatiota, jotta resurssit käytetään tehokkaasti ja vältetään tuotetun tiedon päällekkäisyyksiä ja toisaalta aukkoja.

Millaisia tuloksia terveydenhuollon laaturekistereistä on jo saatu?

Esimerkiksi diabeteksen rekisteripilotin tulosten mukaan suomalaisten diabeetikkojen sokeritasapaino on kansainvälisesti vertailtuna hyvä. Suurimmat laatuvajeet ja -vaihtelut liittyvät kolesterolien hoitotasapainoon, valkuaisvirtsaisuuden seulontaan sekä osin tyypin 1 diabeetikoiden sokeritasapainoon.

– Pilotin tuloksia on jalkautettu kolmen pilottiin osallistuneen sairaanhoitopiirin alueelle. Alueilla on alkanut useita hankkeita, joilla potilaiden saaman hoidon laatua pyritään yhtenäistämään ja parantamaan, diabetesrekisterin vetäjä, Jyväskylän kaupungin yleislääkäri Aapo Tahkola kertoo.

Hivin pilottirekisterin perusteella on todettu, että 98 prosenttia potilaista käyttää hiv-lääkkeitä ja heistä 94 prosentin hoitotulokset ovat hyviä, eikä tuloksissa ole merkittäviä alueellisia eroja.

Rekisterin tiedot osoittavat, että tartuntojen toteamisessa on parannettavaa: diagnooseista 62 prosenttia on viivästynyt, vaikka tartunnan saaneista yli puolella on kuitenkin ollut käyntejä terveydenhuollossa ennen diagnoosia.

Hiv-pilottirekisterissä on seurattu myös hoitojen kustannusvaikuttavuutta. Laaturekisterin avulla pystytään seuraamaan, etteivät hivin hoitotulokset heikkene, kun hoitoyksiköiden toimintaa tehostetaan.

– Rekisterin perusteella näin ei näytä käyneen. Vaikka hivin lääkehoidon kustannukset ovat laskeneet viime vuosina, hoitotulokset ovat pysyneet hyvinä rekisterin vetäjä, THLn tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio sanoo tiedotteessa.