Monella työpaikalla on alettu tehdä alustavia suunnitelmia sen suhteen, miten etätöistä pikkuhiljaa aletaan palailla työpaikoille. Yhtenä osana monimutkaisessa palapelissä on todennäköisesti jonkinlaisen hengityssuojaimen käyttö. Tuleeko maskin käytöstä pakollista vai ei, on vielä täysin auki.

Suojamaskien käytössä työpaikalla pitää kuitenkin ottaa huomioon monta käytännön asiaa. Maski pitäisi vaihtaa aina syömisen, juomisen ja kasvokkaisten tapaamisten jälkeen. Tämä tarkoittaa, että työpäivälle on varattava useampi maski.

– Kertakäyttöisen hengityssuojaimen käyttöohje on aika ehdoton. Aina ennen kuin se otetaan päältä, se pitäisi vaihtaa. Tästähän tulee aikamoinen hankaluus, koska ihmiset esimerkiksi juovat monta kertaa päivässä, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

Maskia ei saa kerrallaan pitää tuntia pidempään.

Harlin huomauttaa, että jos työntekijällä on oma työhuone, siellä maskia ei välttämättä tarvitse käyttää. Mutta esimerkiksi työpaikkojen kahvi- ja pullatarjoilut voidaan nyt ainakin toistaiseksi unohtaa.

Myös ruokailuissa tulee noudattaa varovaisuutta. Ruokailutilan pitää olla oma tilansa, jossa työntekijät käyvät yksitellen ja turvallisuutta noudattaen.

Maskia ei saa kerrallaan pitää tuntia pidempään. Harlinin mukaan maskin tiheä vaihtaminen perustuu siihen, että maski kastuu käytössä vähitellen, ja samalla sen teho heikkenee.

Harlin arvioi, että kaikesta huolimatta maskien käytöstä työpaikoilla on todennäköisesti enemmän hyötyä kuin haittaa. Tämä riippuu hänen mukaansa suodattimien laadusta ja siitä, miten tunnollisesti ja oikein työntekijät maskeja käyttävät.

Hän muistuttaa, että käsihygieniasta pitää edelleen huolehtia maskien käytön ohessa.

Millainen maski sitten olisi työpaikalla paras?

– Tällä hetkellä kaikista helpoin on niin sanottu kirurgimallinen lappumaski, koska se on helpoin pukea, käyttää ja vaihtaa niin, että siihen ei tule koskettua. Se on ehkä myös maskeista käyttömukavin, sanoo Harlin.

Suomessa ei ole vielä annettu suositusta siitä, tulisiko suosia itsetehtyjä vai kaupasta ostettuja maskeja. Harlinin mukaan itsetehdyissä maskeissa on todella suuria eroja.

Itsetehdyt kangasmaskit saattavat olla tukahduttavia ja aiheuttaa pahimmillaan samanlaisia oireita kuin huonossa ilmanalassa oleilu.

VTT:n tutkimusten mukaan polyesteri on puuvillaa parempi materiaali kasvomaskille. Puuvilla ei varaudu sähköisesti, lisäksi se vettyy nopeasti, joten sen käyttäminen maskissa ei ole suositeltavaa.

Harlin muistuttaa, että kotoa ja kangaskaupoista löytyvien kankaiden välillä on suuria eroja. Se, kuinka tiukkaa kudosta kangas on, vaikuttaa huokoskokoon. Tämä puolestaan vaikuttaa maskin suodatuskykyyn.

Harlin arvioi, että maskien saatavuus on tällä hetkellä kohtalainen. Kotimaista tuotantoa saadaan nostettua toukokuun loppuun mennessä.

– Sinällään ei ole kriittistä saatavuustilannetta, vaikka mielellään sen täytyisi olla parempi. Tällä hetkellä Suomessa käytetään ehkä miljoona kappaletta päivässä erilaisia maskeja. Jos määrä yhtäkkiä hypähtää 5–15 miljoonaan, on aika selvää, että meillä on taas saatavuusongelmia, hän sanoo.

Suomessa ei ole vielä linjattu, minkä tasoinen maski on riittävä. Esimerkiksi Ranskassa FFP1-tasoa pidetään riittävänä. FFP2- ja FFP3-tason maskeja käytetään sairaaloissa.

FFP1-pölysuojain eli puolikasvosuojain on tarkoitettu pölyäviin töihin. Harlinin mukaan se estää suhteellisen hyvin aivastamisessa ja puhumisessa syntyviä pisaroita.

Euroopassa maskipakko muun muassa julkisissa liikennevälineissä on yleistyvä käytäntö. Harlinin mukaan myös Suomessa on painetta tämän kaltaisille linjauksille. Esimerkiksi tiistaina Finavia ohjeisti käyttämään lentokentillä hengityssuojaimia, samoin Finnair määräsi ne lennoilleen ensi viikosta alkaen.

Päätösten pitäisi olla valmiina viimeistään kesäkuun alussa, kun rajoituksia aletaan purkaa. Tällä hetkellä maskin käyttö ei ole kiellettyä, mutta siitä ei ole annettu selvää ohjeistusta.