Yhteiskunnallisista toimijoista ja elinkeinoelämän edustajista koostuva Huoltovarmuusneuvosto (HVN) teki oman analyysinsa koronakriisin hoitamisesta Suomessa. Se havaitsi huoltovarmuustyössä useita kehityskohteita.
Suomalaisen huoltovarmuusajattelun vahvuus on julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyö, mutta korona osoitti, että sekin vaatii kehittämistä, Huoltovarmuusneuvosto sanoo tiedotteessa. Raportissaan työministeri Tuula Haataiselle neuvosto ehdotti huoltovarmuuden tavoitteiden päivittämistä.
Raportti perustuu huoltovarmuusorganisaatiolta kesä-heinäkuussa 2020 kerättyyn kyselyaineistoon.
– Koronakriisi on asettanut suomalaisen huoltovarmuustoiminnan todelliseen käytännön testiin ja osoittaa myös sen vahvuudet. Julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyö on pidettävä suomalaisen huoltovarmuusajattelun ytimessä, toteaa tiedotteessa Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Jukka Ruusunen.
Muun muassa tällaisia asioita Huoltovarmuusneuvosto jäi kaipaamaan viranomaisilta:
* Ripeämpiä päätöksiä
* Selkeämpiä ohjeita
* Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) roolin selkeyttämistä vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa: onko rooli operatiivinen vai ei?
* Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminnan vahvistaminen
* Tilannekuvan ylläpito ja jakaminen vaativat tehostamista, erityisesti terveydenhuollossa
* Varastointia kehitettävä
Ilmeisesti nyt on luonteva aika tehdä väliarvioita suomalaisesta koronakriisin hoidosta, sillä sen suuntaisia vaateita ja pyrkimyksiä tulee eri puolilta.
Yksityisiä terveydenhuollon yrityksiä edustava Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) esitti eilen keskiviikkona väliarvion tekemistä koronakriisistä perustellen sitä mahdollisuutena oppia virheistä.
– Vaikka Suomi on tähän asti onnistunut koronakriisin hoitamisessa hyvin mihin tahansa Euroopan maahan verrattuna, emme saa tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Virheitäkin on matkan varrella tehty, LPY totesi tiedotteessa.
Väliarviossa tulisi sen mukaan verrata tehtyjä toimenpiteitä kriisin hoitamisen keskeisiin tavoitteisiin. Niitä ovat koronaviruksen leviämisen estäminen sekä kansalaisten ja yhteiskunnan ja erityisesti riskiryhmien suojeleminen.
− Merkittävä strateginen virhe tehtiin, kun koronaviruksen vastaiseen taisteluun ei sitoutettu ja otettu mukaan kaikkia toimijoita ja niiden resursseja. Hallituksella sekä sosiaali- ja terveysministeriöllä on ollut liian vahva luottamus siihen, että yksityisen sektorin palveluntuottajien resursseja ei tarvita, vaan julkinen sektori kykenee ratkaisemaan kriisin aiheuttamat haasteet omana työnään, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen tiedottaa.
Partasen mielestä kevättalvella tehdystä strategisesta virhearviosta seurasi ongelmia käytännön toimenpiteissä lähes kaikilla kriisin ratkaisemisen osa-alueilla organisoitumisesta viestintään ja johtamisesta yhteistyöhön.
− Parantamisen varaa jäi, Partanen toteaa.
Väliarviossa pitäisi LPY:n mukaan etsiä vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin:
• Kuinka olimme varautuneet pandemian kohtaamiseen?
• Mitä teimme, missä aikataulussa ja miksi?
• Kohdennettiinko käytettävissä olevat resurssit oikein?
• Mitä vaikutuksia erilaisilla toimenpiteillä oli?
• Kuinka toimien olisimme voineet onnistua vieläkin paremmin?
• Mitä lainsäädännön muutoksia tarvitaan, jotta varautuminen olisi tulevaisuudessa parempaa?
