Diabeteslääkkeiden vuoden alussa voimaan tullut korvattavuusmuutos on vaikuttanut melko vähän diabeteslääkkeiden ostoon, ilmenee Kelan tutkimusblogissa julkaistusta, lääkekorvausrekisteriin perustuvasta selvityksestä.

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden laskennallisten vuorokausiannosten määrä oli pienentynyt 77 miljoonasta 76 miljoonaan viime vuoden tammi–elokuusta tämän vuoden samaan jaksoon.

Mitä ajatuksia tulos herättää, Kelan tutkija Terhi Kurko?

– Olin hämmästynyt, kun tiedän, miten paljon julkisuudessa on puhuttu diabeteslääkkeiden käyttämättä jättämisestä. Tilastojen perusteella täytyy sanoa, että tyypin 2 diabeteslääkkeiden käyttö ei näytä merkittävästi vähentyneen.

Onko lääkkeiden käytössä eroja viime vuoteen verrattuna?

– Erityisesti uusien, SGLT-2 estäjien kulutus on kasvanut huomattavasti. On mahdollista, että se johtuu hoitokäytäntöjen muutoksesta. Esimerkiksi metformiiniannos saattaa olla pienempi, kun osa käytöstä korvaantuu GLP-1-analogilla tai SGLT-2-estäjällä.

Varastoon hankittiin paljon lääkkeitä.

Toisaalta SGLT-2-estäjät ovat kaikille potilaille erityiskorvattavia, joten on ymmärrettävää, että käytön kasvu näkyy nimenomaan siellä. GLP-1-analogit ovat rajoitetusti korvattuja.

Miten korvattavuusmuutokset näkyivät edellisvuoden lääkehankinnoissa?

– Varastoon hankittiin paljon lääkkeitä. Vuoden 2016 viimeisen kolmanneksen aikana hankittiin 6,5 miljoonaa vuorokausiannosta enemmän kuin vuoden 2015 vastaavana aikana, enemmän kuin koskaan ennen. Sekin osaltaan selittää, että tänä vuonna on ollut vähemmän ostoja.

Mikä yllätti tuloksissa eniten?

– Myös se yllätti, että insuliinin kulutus on ollut tänä vuonna hieman vähäisempää kuin viime vuonna. Kulutus laski jo 2016. Yksi syy voi olla, että SGLT-2-estäjien ja GLP-1-analogien käyttö voi vähentää insuliinitarvetta.

Miksi teitte selvityksen?

– Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti korvattavuusmuutoksen yhteydessä, että tätä pitää seurata. Meidän on seuraavaksi tarkoitus tehdä selvitys koko vuoden tiedoista.

Toistaiseksi olemme tarkastelleet tilastotietoa koko väestöstä. Haluamme jatkossa tarkastella enemmän yksilötasolla, ketkä jättävät lääkkeensä käyttämättä, tapahtuuko alilääkitystä tai pyydetäänkö lääkäriltä edullisempia valmisteita.