Lattia on oikeastaan ryömivän lapsen työpaikka.

Pienen lapsen "työterveyttä" eli altistumista työympäristönsä hengitysilman mikrobeille on kuitenkin ollut vaikea tutkia nykyisillä menetelmillä, jotka on kehitetty pääasiassa aikuisten asuintilojen tutkimiseen.

Työterveyslaitos (TTL) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) paikkasivat tätä puutetta. Ne julkaisivt yhteisen tutkimuksen, joka julkaistiin perjantaina 2. helmikuuta Microbiomi-tiedelehdessä.

Tutkijat rakensivat robottivauvan matkimaan pikkulapsen ryömimistä lattialla.

Sen avulla mitattiin, millaisia mikrobeja pikkulapsen ryömimisliikkeet ja ohi kävelevät aikuiset nostavat lapsen hengitysilmaan.

Kävi ilmi, että lapsen hengitysilman mikrobien seos on erilainen kuin maton pinnalla tai samassa tilassa oleskelevilla aikuisilla.

Ryömimisen aikana sienien ja bakteerien määrä oli keskimäärin 8–21 kertaa korkeampi lapsen hengitysilmassa kuin aikuisella. Aikuisen kävely tilassa ei silti niin selvästi lisännyt mikrobien määrää ryömijän hengitysilmassa.

Kun verrattiiin mattopölyn mikrobitasoja siihen, mitä lapsi ryömiessään hengittää, havaittiin niiden välillä kohtalainen korrelaatio – mutta se vaihteli mikrobiryhmien välillä.

Osa mikrobeista näyttää liikkuvan ilmavirtojen mukana helpommin ja kauemmaksi kuin toiset.

Mikrobialtistuminen varhaislapsuudessa voi suojata tietyiltä sairauksilta.

Lisätieto lasten mikrobialtistumisesta on askel kohti ympäristöperäisten sairauksien synnyn syy-yhteyksien ymmärtämistä ja elinympäristön muokkaamista terveyttä tukevaan suuntaan, sanovat tutkijat.

Hanketta johti professori Brandon Boor Yhdysvalloista Purduen yliopistosta. Hankkeen rahoittivat Suomen Akatemia ja Juho Vainion Säätiö.