Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut vaihtelevat Suomessa merkittävästi alueittain, ja heikko kuntatalous näyttää tarkoittavan korkeampia asiakasmaksuja.

Eri palveluista, kuten terveyskeskuskäynneistä, erikoissairaanhoidosta ja suun terveydenhuollosta, peritään erisuuruisia maksuja. Laki määrittelee maksujen enimmäismäärät, mutta kunta tai kuntayhtymä voi periä alueellaan näitä pienempiä maksuja.

THL: tekemässä selvityksessä jokaisen kunnan maksutaso tiivistettiin yhteen lukuun. Tämän perusteella pienimpiä maksut ovat pääkaupunkiseudun ja Lapin kunnissa, suurimpia taas Päijät-Hämeessä ja Kainuussa.

Kuntien asiakasmaksujen taso saatiin laskemalla, kuinka suuri kunkin kunnan maksukertymä on verrattuna tilanteeseen, että alueella perittäisiin lakisääteisiä enimmäismaksuja.

Laskelmassa huomioitiin julkisen terveydenhuollon eri palvelumuodot kotihoidosta suun terveydenhuoltoon.

Laskelman mukaan kuntien asiakasmaksutaso oli alimmillaan 29 prosenttia pienempi ja korkeimmillaan 3 prosenttia suurempi kuin mitä enimmäismaksuilla olisi saatu kasaan.

– Tutkimuksessamme maksutaso voi olla myös suurempi kuin lakisääteisillä enimmäismaksuilla laskettuna. Tämä johtuu siitä, että analyysissa on huomioitu joidenkin kuntien perimä hoitajakäynnin maksu, josta ei ole säädetty laissa, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola tiedotteessa.

– Arvio ei ole täysin kattava, sillä siinä ei pystytty ottamaan huomioon kuntien mahdollista palvelusetelien käyttöä, harkinnanvaraisia maksuhuojennuksia eikä mahdollisia erityisryhmien vapautuksia maksuista.

Eniten vaihtelua kuntien välillä oli säännöllisen kotihoidon asiakasmaksuissa, vähiten lyhytaikaisen laitoshoidon, suun terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon maksuissa.

– Maksujen vaihtelu asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan sen mukaan, missä sattuu asumaan. Kyselytutkimusten pohjalta tiedämme, että myös Suomessa asiakasmaksut haittaavat monien hoitoon hakeutumista.

Selvitys avaakin mahdollisuuksia jatkotutkimuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi alueelliseen eriarvoisuuteen ja kuntatalouteen.

– Tasojen vaihtelun perusteella näyttää siltä, että heikko kuntatalous tarkoittaa korkeampia asiakasmaksuja. Olisi mielenkiintoista selvittää tarkemmin, kuinka voimakas tämä yhteys ja kuinka paljon kyseessä on poliittinen arvovalinta.

Tutkimus tehtiin simuloimailla kuntien maksukertymiä palvelujen käyttötietojen pohjalta. Laskelmassa on yhdistetty tietoja kuntakohtaisista maksuista terveyspalvelujen käytöstä saataviin rekisteritietoihin. Analyysi koskee vuotta 2017.