Verensokerin mittaus on maailman sadoillemiljoonille diabeetikoille ikävä usein toistuva rutiini, sillä se tapahtuu tavallisimmin pistämällä verinäyte sormenpäästä.

Mittavasta tutkimustyöstä huolimatta mikään ihoa rikkomaton mittausmenetelmä ei ole vielä päässyt kaupalliselle asteelle.

MIT:n tutkijat selvittävät nyt, voisiko ns. ramansironnan hyödyntäminen olla ratkaisu ongelmaan. Ramansironta on saanut nimensä ilmiön löytäneen Nobel-palkitun intialaisen fyysikon Chandrasekhara Ramanin mukaan.

Ramansironta tarkoittaa valon tai muun sähkömagneettisen säteilyn sirontaa, jossa säteilyn taajuus muuttuu.

Sironnan avulla voidaan muun muassa tunnistaa molekyylejä ja selvittää niiden rakenteita valon lähettämää säteilyä tutkimalla.

MIT:n tutkimuksessa käytetään valoa, jonka aallonpituus on lähellä infrapuna-aluetta. Ongelmana on se, että ihosta heijastuneessa valossa on monenlaista signaalia.

Vahvimmat signaalit tulevat proteiineista ja rasva-aineista. Verensokerin eli glukoosin lähettämä signaali on vain pieni osa kokonaisuudesta. Haasteena on erottaa se luotettavan tuloksen saamiseksi.

Tutkijat huomasivat, että tuloksia paransi muutos mittauskulmassa. Infrapunavalo suunnataan mittavaan kohteeseen 60 asteen kulmassa, mutta ramansirontaa mitataan kohtisuoraan. Näin glukoosimittausta häiritseviä signaaleja saatiin vaimennettua.

Tutkijat ovat kalibroineet mittausmenetelmää vertaamalla ramansironnan tuloksena saatuja arvoja verestä otettuihin tuloksiin. Menetelmä on antanut jo hyviä tuloksia eläinkokeissa.

Mahdolliseen ihmisten käyttöön on vielä matkaa. Laite on ensinnäkin printterin kokoluokkaa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on ihmisen mukana kulkeva, jatkuvasti verensokeria mittaava laite.

Lue myös:

...

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta. Klikkaa tästä.

https://www.almatalent.fi/asiakaspalvelu/mediuutiset/tilaa-mediuutiset#/