Pitkien sairauspoissaolojen määrä kasvoi viime vuonna, kertoo Kela. Työikäisten pitkien sairauspoissaolojen mittarina toimii tässä laskelmassa sairauspäivärahan saaminen.

Jos verrataan vuosikymmenen takaiseen aikaan, alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat selvästi vähentyneet. Alkaneiden kausien hyvin kehittynyt laskutrendi kääntyi kuitenkin kasvuun vuonna 2017, ja sama kehitys jatkui vuonna 2018.

Viime vuonna Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai 294 633 henkilöä.

Mihin sairauksiin sairauspäivärahat sitten liittyvät?

Viimevuotisista sairausrahapäivistä 29 prosenttia maksettiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Hyvä puoli asiassa on, että tämän sairauspääryhmän maksukaudet ovat kymmenen viime vuoden aikana vähentyneet.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut kaudet sen sijaan ovat lisääntyneet. Viime vuonna 31 prosenttia sairausrahapäivistä maksettiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.

Näissä päivärahakausissa ammattiryhmien välisiä eroja ei juurikaan ole. Muut sairauspoissaolot koskevat enemmän fyysisen työn tekijöitä kuin toimihenkilöammateissa toimivia.

Naisilla sairauspoissaoloja on Kelan tilastojen mukaan enemmän kuin miehillä.

Lue myös:

Mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen määrä kasvoi merkittävästi (Mediuutiset 19.6.2019)

Lääkärit sairastavat miltei vähiten ja hoitajat eniten Suomessa – Kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot kääntyivät yllättäen nousuun viime vuonna (Mediuutiset 10.5.2019)

Lääkärit arvioivat työkyvyttömyyden kestoa liian eri tavalla – Sairauslomien määräämiseen tulee Käypä hoito -suositus (Mediuutiset 25.1.2019)