Tarvitaanko päivystyksessä sosiaalityöntekijöitä?

Osa lääkäreistä vastaa tähän kysymykseen todennäköisesti, että tarvetta ei ole, ilmankin pärjätään ihan hyvin.

Päivystys on perinteisesti terveydenhuollon työtä. Naarmut paikataan ja yliannostukset selvitetään lääketieteen keinoin. Lastensuojeluilmoitusten teko lääkäreiltä sujuu, ja aikuispotilaalle saatetaan antaa tietoa esimerkiksi päihdepalveluista, jos tieto kiireen keskellä helposti löytyy.

Iso vastuu tilanteen jatkoselvittelystä jää potilaalle itselleen. Tämän on löydettävä seuraavana arkipäivänä sosiaalityöntekijä tai muu tukea antava taho.

Lääkärit eivät tule helposti ajatelleeksi, että tilanne voisi olla toisenlainen. Jos päivystyksessä olisi paikalla sosiaalityöntekijä, potilaiden kriiseihin voitaisiin tarttua nopeammin.

Kun Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksessä aloitti sosiaalityöntekijä, yhteydenotot häneen kymmenkertaistuivat verrattuna aikaan, jolloin sosiaalityöntekijä oli muualla.

Nyt lääkärit pohtivat Keski-Suomen päivystyksessä, kuinka he aiemmin selvisivät ilman sosiaalityöntekijää.

Tämä osoittaa, että päivystyksessä on tarvetta sosiaalityöntekijöiden työlle. He voivat hoitaa potilaiden elämään liittyviä kriisejä heti tilanteen tapahduttua ja ohjata eteenpäin.

Uusi päivystysasetus säätää, että yhteispäivystyksissä on oltava paikalla myös sosiaalityöntekijä. Tämä on hyvä asia, mutta pelkkä lain kirjaimen noudattaminen ei vielä tuota tulosta.

Yhteistyö ei toimi, jos sosiaalityöntekijä tai sosiaalipäivystäjä on nimellisesti osa terveydenhuollon organisaatiota, mutta ei ole kiinteästi mukana päivystyksen arjessa tai hänen työhuoneensa on eri puolella sairaalaa kuin päivystys.

Myös sosiaalityöntekijöiden on tarkasteltava omaa työnkuvaansa niin, että se vastaa päivystysten tarpeita.

Sosiaalipäivystyksessä painottuvat monesti lastensuojelun asiat. Päivystyksessä työkenttä on laaja ja vaatii erilaisten kriisitilanteiden osaamista.

Keski-Suomen keskussairaalan ja muiden eri puolilla Suomea toimivien päivystysten esimerkki osoittaa, että yhteistyön rakentaminen on mahdollista ja kannattavaa. Se kuitenkin vaatii, että aiemmin eri sektoreilla toimineet ammattilaiset haluavat opetella tuntemaan ja arvostamaan toistensa osaamista.