Terveydenhuollon potilastiedot ja sosiaalipuolen salaiset asiakasrekisterit ottavat Suomessa aimo askeleen avoimempaan suuntaan, jos maanantaina lausuntokierrokselle lähetetty lakiluonnos toteutuu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kaavailemalla tavalla.

Tulevaisuudessa potilastietoja voidaan nykyistä avoimemmin käyttää esimerkiksi lääkärien koulutuksessa.

– Lääkärien koulutustilanteessa sairaalan kierrolla on vaikea suojata potilastietoja. Se on ollut ongelma, STM:n neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen sanoo.

Uusi laki poistaisi tämän pulman. Hoidon yhteydessä syntyneitä digitaalisia aineistoja voisi myös käyttää oppimateriaalina aivan toiseen malliin kuin nyt.

Lausuntokierroksella oleva laki muuttaa henkilörekistereiden lupakäytäntöjä, jotka vaikeuttavat paitsi lääkärien kouluttajien myös lääkeyritysten, lääketieteen tutkijoiden ja terveydenhuollon suunnittelijoiden työtä.

Rekisterien yhdistämiseen saisi luvan yhdeltä luukulta

Sote-rekisterien yhdistäminen on nykyisin vaikeaa ja hidasta. Lupa tietojen yhdistämiseen on pyydettävä jokaiselta rekisterinpitäjältä erikseen.

Luvan käsittely voi kestää vuosiakin, ja sen saanti on epävarmaa. Lupaavia tutkimushankkeita on kaatunut yhden rekisterin kielteiseen päätökseen.

STM ehdottaa joustavaa käytäntöä: rekisterien yhdistämiseen jakaisi lupia vain yksi taho eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyteen perustettava lupaviranomainen.

Potilaiden ja asiakkaiden arkaluontoiset tiedot olisivat suojassa, sillä lupaviranomainen luovuttamia tietoja voisi käsitellä vain sitä varten rakennetulla tietoturvallisella alustalla.

– Aineistojen ei olisi mahdollista valua maailmalle, Hämäläinen sanoo.

Ministeriö helpottaisi sellaisten rekisterien yhdistämistä, joiden tieto on tilastoja ilman henkilöiden tunnistetietoja.

– Jos tiedot eivät ole tunnisteellisia, rekisterien yhdistämiseen ei enää tarvittaisi lupaa eikä tietosuojavaltuutetun lausuntoa.

Suomi aikoo avata sote-tietoja laajemmin kuin EU

Sote-rekisterien raottaminen on tarpeen, jotta Suomi pääsee hyödyntämään ainutlaatuiset sosiaali- ja terveystietonsa. Ne ovat Suomen valttikortti tutkimuksessa, terveydenhuollon tuotekehityksessä, yritystoiminnassa ja kansainvälistymisessä.

– Tätä saumaa ei saisi hukata, Hämäläinen sanoo.

Henkilörekistereihin tallennettuja sosiaali- ja terveystietoja saa tällä hetkellä luovuttaa vain tieteelliseen tutkimukseen ja tilastointiin.

EU:n uusi tietosuoja-asetus saattaa vuodesta 2018 alkaen sote-tiedot kaupallisen ja soveltavan tutkimuksen sekä innovaatio- ja kehitystoiminnan ulottuville.

Kansallinen lakiluonnos antaisi potilas- ja asiakasrekisterit vielä laajempaan käyttöön.

– Tietojohtaminen, opetus, suunnittelu, seuranta, viranomaisvalvonta, Hämäläinen luettelee.

Omien aineistojen käyttöön ei enää tarvita lupaa

Terveydenhuollon ja hoitopolkujen kehittämistä on hankaloittanut se, että sosiaalipuolen asiakastietojen käyttö on tiukemmin rajoitettua kuin terveydenhuollossa. Tietojen yhdistäminen on siksi ollut vaikeaa.

Ongelma nousee esiin esimerkiksi silloin, kun terveyskeskukset haluavat panostaa niihin kymmeneen prosenttiin sote-palvelujen käyttäjistä, jotka tuottavat 70 prosenttia niiden kustannuksista (niin sanottu 10/70-ilmiö).

Nykyinen laki on luonut erikoisia tilanteita.

– Kun isot kaupungit ovat tehneet 10/70-tutkimuksia, ne ovat joutuneet hakemaan tutkimuslupia omien aineistojensa yhdistelemiseen, Hämäläinen sanoo.

Lakia pyritään muuttamaan niin, että toiminnasta vastuussa olevat voivat hyödyntää aineistojaan ilman käyttölupaa.

Lakiluonnos on lausuntokierroksella syyskuun loppuun asti.