Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa, että tartuntatautipäivärahan maksamisen perusteisiin ei tehdä muutoksia.

Asia on ollut esillä viime viikkoina keskusteluissa siitä, tuleeko täyttä tartuntatautipäivärahaa maksaa ihmisille, jotka ovat mahdollisesti oman toimintansa takia altistuneet koronavirukselle – esimerkiksi lähtemällä matkalle maahan, jonka tautitilanne on Suomea huonompi.

Asiaa selvitettiin STM:ssä. Ministeriö myös pyysi ulkopuolisen oikeudellisen arvion asiasta perustuslain näkökulmasta.

Lisäselvityksessä ja lausunnossa asia todettiin ongelmalliseksi sekä perustuslain että kansainvälisen oikeuden näkökulmista.

Tartuntatautilain mukaan ihmisellä, joka tartuntataudin leviämisen estämiseksi on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin, on oikeus saada tartuntatautipäivärahaa ansionmenetyksen korvaamiseksi .

Jos ansionmenetystä ei ole eli jos ihminen voi esimerkiksi tehdä etätöitä, ei tartuntatautipäivärahaa saa.

Toisin kuin muut sairausvakuutuslain mukaiset päivärahaetuudet, tartuntatautipäiväraha on täysi ansionmenetyskorvaus.

Tartuntatautipäivärahan tason alentaminen vaatisi useita ja periaatteellisia muutoksia lainsäädäntöön. Päivärahan tason alentaminen ihmisen oman toiminnan perusteella on ongelmallinen monestakin syystä.

Esimerkiksi tarkkarajaisen sääntelyn kirjoittaminen lakiin esimerkiksi ulkomaanmatkan moitittavuudesta olisi haastavaa, koska ihmisten tilanteet on monenlaisia ja suositukset muuttuvat epidemian edetessä.

Muissakaan terveysperusteissa etuuksissa, esimerkiksi sairauspäivärahassa, ei etuuden määrään vaikuta se, onko ihminen itse vaikuttanut omalla toiminnallaan etuusoikeuden syntymiseen. Oman toiminnan vaikutus riskien syntymiseen on aina jossain määrin tulkinnan varaista.