Kansallisen pandemiasuunnitelman mukaan pandemiavalmius olisi otettava huomioon, kun kunnat hankkivat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yksityisiltä tuottajilta. Nyt koronavirusuhan kolkutellessa ovella aluehallintovirastot ovat käyneet läpi ostopalvelusopimuksia ja tutkineet, onko tämä varautumiseen liittyvä pykälä huomioitu.

– Olemme huomanneet, että se on huomioitu aika heikosti, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila

Pandemiasuunnitelma on päivitetty vuoden 2012 lopulla. Tämän jälkeen yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarjoajien määrä on kasvanut selvästi. Nykyisin kunnat ostavat terveydenhuollon palveluista noin 30 prosenttia ja sosiaalihuollon palveluista noin puolet yksityisiltä toimijoilta.

– Sairaus kohtelee rankimmin vanhusväestöä, jolla on muita sairauksia. Tämän vuoksi sosiaalihuollon tuottajat, joilla on paljon asiakkaita ympärivuorokautisessa hoivassa, ovat olleet huolemme kohteina.

Varhilan mukaan olennaista on kartoittaa, onko järjestämisvastuun piiriin kuuluvilla palveluntuottajilla riittävästi suojavarusteita. Tämän lisäksi palveluntuottajien tulisi kartoittaa mahdolliset väistötilat jo etukäteen, jos joku asiakkaista sairastuu.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan asiasta on laitettu tänään keskiviikkona ohjauskirje kunnille ja kuntayhtymille.

– Uusia velvoitteita ei ole säädetty, sillä varautumisvelvoite on jo olemassa. Muistutamme kuntia ja kuntayhtymiä, että oma takapiha on laitettava kuntoon.

Tehohoidon kapasiteettia sen sijaan on viranomaisten mukaan Suomessa riittävästi. Kapasiteettia voidaan myös tarpeen tullen venyttää siirtämällä kiireettömiä leikkauksia myöhempään ajankohtaan.

Pahaksikaan äitynyt epidemia ei todennäköisesti synnytä Suomeen yksityisiä tehohoitomarkkinoita, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston ylilääkäri Sari Ekholm.

– Tehohoito on niin vaativaa ja henkilöintensiivistä, että se ei todennäköisesti olisi kannattavaa.