Suomen hallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioivat tällä hetkellä, että ensimmäiset annokset koronarokotetta saadaan Suomessa käyttöön tammikuussa.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoi torstain tiedotustilaisuudessa Euroopan lääkeviraston ilmoittaneen, että ensimmäisen rokotteen myyntilupakäsittely saadaan EU:ssa päätökseen viimeistään 29. joulukuuta. Kyseinen rokote on Biontech-Pfizerin valmistama, ja EU:lla on yhteishankinnassa sopimus 200 miljoonan annoksen hankinnasta.

– On mahdollista, että tämä joitakin päiviä aikaistuu tai myöhästyy, Puumalainen sanoi.

– Tavoite on, että ennen vuodenvaihdetta meillä olisi Euroopan lääkeviranomaisen asiantuntijavalmistelun myönteinen lopputulos, jonka Euroopan komissio vahvistaa, ja vuoden alusta päästään sitten rokottamaan sote-henkilöstöä.

Sote-henkilöstö on Suomen rokotejärjestyksen ensimmäinen prioriteettiryhmä.

Britannia on jo ennalta antanut käyttöluvan ensimmäiselle rokotteelle ja aikoo aloittaa rokotukset ensi viikolla. EU-maista Saksassa terveysministeri Jens Spahn on kertonut, että Pfizerin ja Biontechin rokote ”voi olla hyväksyttynä Saksalle joulukuun puoleen väliin mennessä”.

Saksassa on ilmoitettu rokotusten voivan alkaa heti käyttöluvan myöntämisen jälkeen ja käytännön toteutus on pitkälle valmisteltu. Suomen hallituksen rokotestrategiassa puolestaan todetaan, että ”julkisuudessa olevien tietojen mukaan EU:ssa myyntilupia odotetaan nopeimmillaan jopa ennen joulua” ja että rokotukset alkaisivat tammikuussa.

Uusi Suomi kysyi tiedotustilaisuudessa, voidaanko rokottaminen Suomessakin aloittaa jo joulukuun puolella, jos myyntilupa saadaan EU:ssa hyvissä ajoin ennen joulua.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vastasi, että hän ei pidä mainittuja aikatauluja toisensa poissulkevina. Ministerin mukaan hallitus odottaa nopeimmillaan ”hyvää uutista” eli myyntiluvan saamista jo lähiviikkoina.

– Mutta meidän käsissämme ei ole, kuinka nopeasti rokote maahan toimitetaan, eli kuinka nopeasti valmistaja nämä rokotteet aidosti tänne meille saa. Kun rokotteet saadaan, lähtökohta on, että aloitamme jakelun heti. Siltä osin aikataulut ovat mielestäni samat, Kiuru sanoi.

Jos myyntilupa saadaan Suomen rokotestrategiassa ennakoitua aiemmin, ”olemme varautuneet myös aloittamaan [rokotukset] hieman aikaisemmin”, Kiuru jatkoi.

– Tällä hetkellä viranomaistieto on kuitenkin sellainen, että todellisuudessa tuo hetki olisi tammikuun alkupuolella.

Suomi on mukana EU:n yhteishankintamekanismissa, jossa Euroopan komissio tekee jäsenvaltioiden puolesta sopimukset rokotevalmistajien kanssa.

EU:lla on tällä hetkellä ennakkohankintasopimukset kuuden valmistajan kanssa, ja Suomi on mukana näistä viidessä.

Julkisessa keskustelussa on myös pohdittu, olisiko Suomen syytä edistää rokotehankintoja itse ohi yhteishankinnan. THL:n Puumalaisen mukaan Suomen neuvotteluvoima olisi yksin kuitenkin hyvin pieni maailman rokotemarkkinoilla, minkä lisäksi myös EU-mekanismi hänen mukaansa sulkee pois itsenäiset hankinnat.

– En usko, että EU-hankinnan ulkopuolella Suomen tilanne olisi lainkaan näin hyvä. Toisaalta se, että olemme mukana yhteishankinnassa, tarkoittaa myös, että siihen sitoudutaan, eli sen ulkopuolelle ei tehdä erillisneuvotteluja, Puumalainen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Yhteishankinnan ansiosta Suomi saa rokotteita ”usealta eri valmistajalta niin nopeasti kuin mahdollista”. Kun useampi rokote on nyt etenemässä käyttöön, pitäisi kaikille suomalaisille riittää rokotetta EU-hankinnan turvin. Kerralla se ei tapahdu, joten koko väestön suojaamiseen kuluu aikaa.

– Yhteenlaskettu määrä hyvinkin riittää kaikille suomalaisille, Puumalainen sanoi.

Suomi saa muiden EU-maiden tapaan väkilukuun perustuvan osuuden kunkin sopimuksen mukaisesta EU:n yhteishankinnan kokonaismäärästä. Suomen väkilukuun perustuva osuus on 1,23 prosenttia.

Puumalainen havainnollisti, mitä tämä tarkoittaa yksittäisen hankintasopimuksen kohdalla.

– Jos meillä on esimerkiksi EU:n neuvottelema sopimus, jossa on 300 miljoonaa annosta, niin Suomen osuus tästä on noin 3,6 miljoonaa annosta. Kun näitä rokotteita tarvitaan kaksi, se tarkoittaa että 1,8 miljoonaa suomalaista voisi enimmillään tämän sopimuksen puitteissa rokotetta saada.

Ennakkohankintasopimuksista esimerkiksi AstraZeneca ja Sanofi-GSK ovat 300 miljoonan annoksen kokoisia. Ensimmäisenä kyseeseen tulevan Biontech-Pfizerin rokotteesta EU on tehnyt 200 miljoonan annoksen sopimuksen.

Ministeri Kiuru totesi tilaisuudessa, että Suomen synkistyneen epidemiatilanteen keskellä rokoteuutiset ovat positiivisia toivon merkkejä.

– Siihen asti pitää jaksaa ja toimia vastuullisesti, hän vetosi suomalaisiin.