Lääkeyhtiö Orionin toimitusjohtajan Timo Lappalaisen mukaan lääketoimialalla kilpailutekijöitä ovat saatavuus, hinta ja näinä aikoina erityisesti toimitusvarmuus. Lääkkeiden toimitusketjut ovat pitkiä ja monimutkaisia ja lähtöaineet tulevat usein Aasiasta.

– Koronan takia nähtiin Euroopassa voimakas lääkehamstraus maaliskuun lopusta huhtikuun alkupuolelle. Kysyntä ylitti mitkään aikaisemmat projektiot, mutta Orionilla oli hyvä toimitusvarmuus koko kevään hamstrauksesta huolimatta, Lappalainen kuvailee koronakevättä.

Koronarokotteita Orion ei pysty valmistamaan, koska yhtiöllä ei ole rokotevalmistusteknologiaa.

Orionilla on yhteensä kuusi tuotantolaitosta Suomessa, joista osa valmistaa myös lääkkeiden vaikuttavia aineita.

– Orionilla on hyvin laaja verkosto kotimaista lääketuotantoa ja laaja kumppaniverkosto ympäri maailmaa, sanoo Orionin operatiivisten toimintojen johtaja Liisa Hurme.

Orion on investoinut viimeisen vuoden aikana tuotantolaitoksiin Suomessa yli 160 miljoonaa euroa, viimeisimpänä Turun tuotantolaitokseen. Yhtiön liikevaihdosta 70 prosenttia tulee omasta tuotannosta.

– Orionin tuotteiden kotimaisuusaste on suurempi kuin alalla keskimäärin, mutta olemme riippuvaisia globaaleista raaka-ainevirroista. Lääkkeiden toimitusketjut ovat monimutkaisia, ajallisesti pitkiä ja jakaantuvat usein myös maantieteellisesti moniin suuntiin, Hurme sanoo.

Viime vuosikymmeninä lääkeaineiden ja lähtöaineiden valmistus on keskittynyt Aasiaan. Keskittyneiden globaalien toimitusketjujen ongelmana on se, että häiriö missä tahansa ketjun osassa voi johtaa globaaleihin saatavuusongelmiin. Varmuus- ja välivarastojen vuoksi mahdolliset häiriöt eivät näy heti, mutta jos ne alkavat näkyä, ongelmien korjautuminen voi kestää pitkään. Lääketeollisuuden lupajärjestelmä ei myöskään mahdollista nopeita muutoksia toimitusketjuihin.

– Kuluisi vuosia siirtää tuotanto omaan maahan, Hurme sanoo.

Koronakriisissä kovimman hädän tullen moni maa rajoitti lääkeaineiden ja lääkevalmisteiden viemistä niin Euroopassa kuin Aasiassa.

– Kunkin maan täytyy pystyä huolehtimaan omasta valmistuksesta, ja tämä on osoittautunut meille nytkin hyväksi vahvuudeksi. Euroopassa on käyty keskustelua siitä, pitäisikö Aasiasta siirtää tuotantoa Eurooppaan, mutta näyttää siltä, että kukin maa pyrkii nyt pikemminkin vahvistamaan omaa valmistustaan.

Orionilla on rooli huoltovarmuudessa Suomen lisäksi myös Euroopassa.

– Etenkin Etelä-Euroopassa yleisimmin käytetyt rauhoitteet, joita tarvittiin hengityskonekäyttöön, loppuivat. Orionin Dexdor -rauhoitteen tilauskanta kasvoi 400 prosenttia, ja pystyimme hyvin nopeasti vahvistamaan tuotantokapasiteettia 200–400 prosenttia pahimpina hetkinä, Hurme kertoo.

Paras huoltovarmuus Orionin mukaan syntyykin siitä, että Suomessa on omaa lääketeollisuutta. Valmistukseen Aasiassa liittyy esimerkiksi myös geopoliittisia riskejä. Lisäksi suurvallat Yhdysvaltoja myöten pyrkivät nyt turvaamana oman saatavuutensa.

– Riskit on selkeästi tunnistettu. Trendi on lokalisoinnin suuntaan ainakin tärkeimmissä lääkkeissä, Hurme sanoo.

Tärkeimpiin lääkkeisiin kuuluvat muun muassa antibiootit, joiden valmistus on hyvin Aasiaan keskittynyttä. Tärkeitä ovat muun muassa myös vahvat kipulääkkeet ja niin sanottujen kansansairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet.

Orionin kaupallisten toimintojen johtaja Janne Maksimainen toteaa, että huoltovarmuus tuli testatuksi keväällä, kun rajat sulkeutuivat. Huoltovarmuusvarastot riittävät vain ensiavuksi, jos kriisi pitkittyy.

Orion pystyy valmistamaan Suomessa vaikuttavia aineita, tabletteja, injektioita, geelejä ja voiteita, kuivajauheinhalaattoreita, mutta ei kaikkia lääkkeiden lähtö- ja raaka-aineita tai rokotteita.

– Orionin kuusi tuotantolaitosta Suomessa ovat kriittisen tärkeitä huoltovarmuuden kannalta. Tuotteille täytyy olla kysyntää normaaliaikoina, jotta tehtaat ovat käytössä myös kriisiaikana, Maksimainen sanoo.

Ennustettava kysyntä parantaa mahdollisen kriisiajan tullen mahdollisuuksia myös nopeaan tuotannon nostamiseen.

Kiristynyt hintakilpailu koko Euroopassa on vähentänyt lääkevalmistajien määrää. Orion peräänkuuluttaakin geneeristen lääkkeiden markkinan pitämistä riittävän houkuttelevana Suomessa.

– Jos toiminta menee pelkäksi hintapeliksi, se voi johtaa hintojen arvaamattomuuteen pitemmällä aikavälillä, kun osa tuottajista poistuu markkinoilta.

Samalla tuotepuutteiden riski kasvaa. Orion ehdottaa keinoja tilanteen helpottamiseksi.

– Suomen lääkemarkkinan on oltava ennakoitava, ja yhtiöitä kannustettava pitkäjänteiseen toimintaan. Toimittamatta jättäminen pitäisi sanktioida, kuten osa EU-maista tekee, Maksimainen sanoo.

Viitehintajärjestelmä ei edelleenkään saa Orionin varauksetonta suosiota.

– Halpoihin geneerisiin valmisteisiin ei pidä kohdistaa lisäsäästöjä, vaan keskittyä huoltovarmuuteen ja toimitusvarmuuteen. Pyritään kaikin toimin turvaamaan pitkäjänteinen saatavuus. Tilanteen vakauttamiseksi pitäisi pohtia hintaputken leventämistä 1,00 euroon tai 1,50 euroon.

Vuonna 2017 0,50 euroon kaventunut hintaputki on painanut hintoja alas.

Orionin mukaan viitehintajärjestelmää voitaisiin laajentaa myös edullisempien biologisten lääkkeiden käyttöönottoa vauhdittamalla. Tällä parannettaisiin myös huoltovarmuuden kannalta kriittisten lääkkeiden saatavuutta, ja se toisi yhteiskunnalle kustannussäästöjä.

– Jos valmistus ei ole kannattavaa normaalioloissa, ei kriisioloissakaan ole valmistusta, Maksimainen toteaa.