Tehyn valtuusto valitsi tiistaina järjestäytymiskokouksessaan yksimielisesti Millariikka Rytkösen jatkamaan Tehyn puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskausi on nelivuotinen, joten Rytkösen kausi kestää vuoteen 2025 asti.

Rytkönen on 45-vuotias kätilö Porvoosta. Aiemmin hän on toiminut Tehyn ammatillisen yhteistyöjärjestön, Suomen Kätilöliiton puheenjohtajana ja työskennellyt muun muassa Porvoon sairaalassa osastonhoitajana.

Rytkönen valittiin ensimmäistä kertaa Tehyn puheenjohtajaksi vuonna 2017.

Tehy on Suomen suurin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan sekä alan opiskelijoiden ammattijärjestö. Jäseniä on yli 160 000, joista 18 000 on opiskelijoita. Jäseninä on muun muassa sairaanhoitajia, kätilöitä, lastenhoitajia, hammashoitajia, bioanalyytikoita, fysioterapeutteja, ensihoitajia, mielenterveyshoitajia, lähihoitajia ja jalkojenhoitajia.

Linjapuheessaan Rytkönen korosti työmarkkinatoiminnan merkitystä ja toi esiin kuinka viime viikolla solmittu sote-alan sopimus on ollut Tehyn keskeinen tavoite vuosikymmenten ajan.

– Yhtäkkiä porvoolaisen makuuhuoneen etätyöpisteen äärellä kyyneleet alkoivat valua poskilleni. Olin saanut kunnian signeerata neuvottelujärjestö Sote ry:n puolesta istuvana puheenjohtaja sote-sopimuksen ja yli 30 vuoden tehyläisten tavoite oli siinä konkreettisest, Rytkönen sanoo tiedotteessa.

Solmittu sopimus astuu voimaan syyskuussa, ja se on Suomen suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus. Sopimus antaa koulutetulle sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle aivan uudenlaiset mahdollisuudet solmia työehtosopimuksia ja parantaa työoloja.

– Sote-alan oma työehtosopimus ei ole vastaus kaikkiin alamme ongelmiin, mutta se on konkreettinen työkalu, jolla pystymme ratkomaan alan ongelmia. Aivan kuten opettajat ja lääkärit ovat tehneet ennen meitä.’

Tällä joukkueella haluan pelata jatkossakin.

Rytkönen korostaa, että jatkossakin tarvitaan joukkovoimaa, kun sopimusehdoista neuvotellaan.

Myös yhteistyö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kanssa on toiminut ja sitä Rytkönen haluaa jatkaa.

– Tällä joukkueella haluan pelata jatkossakin.

Rytkönen kertasi puheessaan mitä korona-aika on viimeiset puolitoista vuotta tehyläisten näkökulmasta merkinnyt: suojainpula ja työturvallisuusriski, valmiuslaki ja perusoikeuksien rajoittaminen, koronakorvauksen maksamatta jättäminen ja tänä keväänä uudelleen työturvallisuuden vaarantaminen, nyt rokotusjärjestyksessä.

Rytkönen mainitsi myös eettisen stressin, jokapäiväisen ongelman hoitoalalla. Hoitajat eivät saa tehdä työtä siten kuin heidät on koulutettu se tekemään.

– Olosuhteet ovat ne, jota saavat ammattilaiset väsymään. Emme saa tehdä työtämme riittävän hyvin ja omien arvojemme mukaisesti ja se syö ammattilaista. Jos päivittäin joudut puntaroimaan, mitä jätät tekemättä kuormitus alkaa käydä ylitsepääsemättömäksi.

– Nyt ei kevyt korjausliike auta. Tästä ei selvitä pienellä pintaremontilla. Alan palkkatasoa on nostettava. Koronakorvaus on maksettava. Vaikuttavin keino tyrehdyttää hoitajien kato alalta on parempi palkka. Kaikki muu on itsepetosta.